Friedrich Ritter von Amerling syntyi nimellä Friedrich Amerling. Hänen isänsä Franz Amerling oli ammatiltaan kullan- ja hopealanganvetäjä. Perhe asui hyvissä oloissa Itävallan pääkaupungissa. 12-vuotiaana nuori Amerling aloitti taideopinnot Wienin taideakatemiassa. Hän osallistui kaiverrusluokkaan ja myöhemmin historiallisen maalauksen luokkaan. Kun hän oli 21-vuotias, hän lähti setänsä Heinrich Amerlingin luokse Prahaan ja jatkoi opintojaan sikäläisessä taideakatemiassa. Myöhemmin Lontooseen lähtiessään hän sai vaikutteita erityisesti Thomas Lawrence:lta, joka oli hyvin kuuluisa englantilainen muotokuva- ja hovimaalari. Toinen hänen opettajistaan ja malleistaan oli ranskalainen muotokuva- ja historiamaalari Horace Vernet , jonka hän tapasi Pariisin-matkallaan. Palattuaan Wieniin Friedrich Amerling sai useita muotokuvatilauksia. Hän maalasi Itävallan keisarillisen perheen jäseniä, aatelisia mutta myös Wienin kansalaisia. Hän sai 26-vuotiaana Wienin taideakatemian Reichel-palkinnon. Tilausmaalaustensa lisäksi hän matkusti paljon. Hän vieraili Italiassa, Kreikassa, Alankomaissa, Englannissa ja Skandinaviassa sekä Egyptissä ja Palestiinassa, joissa hän myös maalasi monia kuvia. Hänen tunnetuimpia töitään ovat Itävallan keisarien Franz I ja Ferdinand I sekä Woinan kreivittären Julien ja Eskelesin paronittaren Cäcilien muotokuvat. Mutta myös maalaus "Roman Girl with distaff" on kuuluisa. Amerlingin maalauksesta "Tyttö olkihattu päässä" eräs museo maksoi muutama vuosi sitten jopa yli 1,5 miljoonaa euroa.
Frederick Amerling oli naimisissa neljä kertaa. Vaimot nro 1 ja nro 3 kuolivat, toisesta vaimosta hän erosi, ja viimeinen vaimo, Marie Nemetschke, jäi eloon. Hän omisti Wienissä sijaitsevan 1200-luvun Gumpendorfin linnan, jonka hän osti vuonna 1858 ja kunnostutti. Amerling sai elämänsä aikana monia kunnianosoituksia. 76-vuotiaana hänelle myönnettiin Itävallan III luokan rautakruunun ritarikunta ja hänet nostettiin siten perinnölliseen aatelisarvoon. Hän oli nyt Frederick Amerlingin ritari. Taiteilija kuoli 84-vuotiaana, ja hänet haudattiin Wienin keskushautausmaalle. Hän sai itävaltalaisen kuvanveistäjän Johannes Benkin suunnitteleman kunniahaudan ja muistomerkin Wienin Stadtparkissa.
Friedrich Ritter von Amerling syntyi nimellä Friedrich Amerling. Hänen isänsä Franz Amerling oli ammatiltaan kullan- ja hopealanganvetäjä. Perhe asui hyvissä oloissa Itävallan pääkaupungissa. 12-vuotiaana nuori Amerling aloitti taideopinnot Wienin taideakatemiassa. Hän osallistui kaiverrusluokkaan ja myöhemmin historiallisen maalauksen luokkaan. Kun hän oli 21-vuotias, hän lähti setänsä Heinrich Amerlingin luokse Prahaan ja jatkoi opintojaan sikäläisessä taideakatemiassa. Myöhemmin Lontooseen lähtiessään hän sai vaikutteita erityisesti Thomas Lawrence:lta, joka oli hyvin kuuluisa englantilainen muotokuva- ja hovimaalari. Toinen hänen opettajistaan ja malleistaan oli ranskalainen muotokuva- ja historiamaalari Horace Vernet , jonka hän tapasi Pariisin-matkallaan. Palattuaan Wieniin Friedrich Amerling sai useita muotokuvatilauksia. Hän maalasi Itävallan keisarillisen perheen jäseniä, aatelisia mutta myös Wienin kansalaisia. Hän sai 26-vuotiaana Wienin taideakatemian Reichel-palkinnon. Tilausmaalaustensa lisäksi hän matkusti paljon. Hän vieraili Italiassa, Kreikassa, Alankomaissa, Englannissa ja Skandinaviassa sekä Egyptissä ja Palestiinassa, joissa hän myös maalasi monia kuvia. Hänen tunnetuimpia töitään ovat Itävallan keisarien Franz I ja Ferdinand I sekä Woinan kreivittären Julien ja Eskelesin paronittaren Cäcilien muotokuvat. Mutta myös maalaus "Roman Girl with distaff" on kuuluisa. Amerlingin maalauksesta "Tyttö olkihattu päässä" eräs museo maksoi muutama vuosi sitten jopa yli 1,5 miljoonaa euroa.
Frederick Amerling oli naimisissa neljä kertaa. Vaimot nro 1 ja nro 3 kuolivat, toisesta vaimosta hän erosi, ja viimeinen vaimo, Marie Nemetschke, jäi eloon. Hän omisti Wienissä sijaitsevan 1200-luvun Gumpendorfin linnan, jonka hän osti vuonna 1858 ja kunnostutti. Amerling sai elämänsä aikana monia kunnianosoituksia. 76-vuotiaana hänelle myönnettiin Itävallan III luokan rautakruunun ritarikunta ja hänet nostettiin siten perinnölliseen aatelisarvoon. Hän oli nyt Frederick Amerlingin ritari. Taiteilija kuoli 84-vuotiaana, ja hänet haudattiin Wienin keskushautausmaalle. Hän sai itävaltalaisen kuvanveistäjän Johannes Benkin suunnitteleman kunniahaudan ja muistomerkin Wienin Stadtparkissa.
Sivu 1 / 1