Sivu 1 / 2
Kuvitetut aikakauslehdet ovat television aikakaudella hieman pois muodista, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten ne olivat ikkuna suureen maailmaan. Näin oli jo 1800-luvulla, jolloin valokuvia ei vielä voitu painaa suuria määriä. Voisi sanoa, että Paul Frenzeny oli kuvajournalistien edelläkävijä. Hän ei matkustanut ympäri maailmaa kameran kanssa vaan luonnoslehtiö ja kynä kädessään. Frenzeny syntyi 1840-luvulla, todennäköisesti Ranskassa. Tämä tarkoittaa, että hän saapui Amerikkaan siirtolaisena nuorena, joten hän oli käytännössä syntynyt matkustamaan.
Aluksi hän heittäytyi seikkailuun ja palveli Meksikon keisari Maximilian I:n armeijassa. Tappionsa ja teloituksensa jälkeen Frenzeny lähti New Yorkiin oppimaan piirtämistä ja maalaamista. Ilmeisesti hänen tuloksensa olivat vakuuttavia, ja joka tapauksessa Yhdysvaltojen tärkein lehti Harper's Weekly palkkasi hänet matkustamaan tuolloin vielä villin lännen alueelle, varhaissiirtolaisten ja seikkailijoiden jalanjäljissä. Hän teki tämän matkan yhdessä taidemaalari Jules Tavernierin kanssa. Se vei hänet San Franciscoon asti vuosina 1873/74. Tuhansien kilometrien matkalla he kirjasivat huolellisesti muistiin vaikutelmansa, jotka olivat pohjana yksityiskohtaisille ja erittäin todenmukaisille litografioille, jotka julkaistiin Harper's Weekly -lehdessä. Kiehtovina lukijat pystyivät näin luomaan uudisasukkaiden vaivalloiset matkat uudelleen lämmittävän takkatulen äärellä ja kokemaan seikkailut uudelleen mielessään.
Kun Tavernier palasi itärannikolle, Frenzeny jäi länteen ja kirjoitti intohimoisesti paperille vaikutelmansa esimerkiksi San Franciscon Chinatownista. Vuosina 1874-1882 hän työskenteli myös Frank Leslie's Illustrated Newspaper -lehdelle. Sitten häntä ilmeisesti veti takaisin Eurooppaan. Hän oli mukana Buffalo Billin kiertueilla, joilla legendaarinen villi länsi vietiin vanhan mantereen kaukaisimpiin kolkkiin rodeonäytöksissä ja cowboyjen ja intiaanien välisissä näytösotteluissa. Jatkomatkat veivät Frenzenyn Guatemalaan ja Meksikoon asti, mutta myös Kanadan luoteisosassa sijaitsevan Yukonin yli Siperiaan ja Kiinaan.
Frenzeny oli todellinen seikkailija, joka jakoi kokemuksensa maailman kanssa spontaanien luonnosten ja hienosti toteutettujen piirustusten avulla ja painatti niitä runsaasti lehdissä. Mikä tarina hänellä olisi ollutkaan kerrottavanaan! Frenzeny pysyi kuvittajana koko elämänsä ajan ja vietti viimeiset vuotensa kirjeenvaihtajana Pariisissa ja Lontoossa, jossa hän kuoli vuonna 1906. Kaikkien matkojensa ohessa hänellä oli kuitenkin vielä aikaa kuvittaa maailmankirjallisuuden teoksia niiden varhaisia julkaisuja varten. Näin hän loi kiehtovia kuvia Leo Tolstoin Anna Kareninaan ja Rudyard Kiplingin Viidakkokirjaan.
Kuvitetut aikakauslehdet ovat television aikakaudella hieman pois muodista, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten ne olivat ikkuna suureen maailmaan. Näin oli jo 1800-luvulla, jolloin valokuvia ei vielä voitu painaa suuria määriä. Voisi sanoa, että Paul Frenzeny oli kuvajournalistien edelläkävijä. Hän ei matkustanut ympäri maailmaa kameran kanssa vaan luonnoslehtiö ja kynä kädessään. Frenzeny syntyi 1840-luvulla, todennäköisesti Ranskassa. Tämä tarkoittaa, että hän saapui Amerikkaan siirtolaisena nuorena, joten hän oli käytännössä syntynyt matkustamaan.
Aluksi hän heittäytyi seikkailuun ja palveli Meksikon keisari Maximilian I:n armeijassa. Tappionsa ja teloituksensa jälkeen Frenzeny lähti New Yorkiin oppimaan piirtämistä ja maalaamista. Ilmeisesti hänen tuloksensa olivat vakuuttavia, ja joka tapauksessa Yhdysvaltojen tärkein lehti Harper's Weekly palkkasi hänet matkustamaan tuolloin vielä villin lännen alueelle, varhaissiirtolaisten ja seikkailijoiden jalanjäljissä. Hän teki tämän matkan yhdessä taidemaalari Jules Tavernierin kanssa. Se vei hänet San Franciscoon asti vuosina 1873/74. Tuhansien kilometrien matkalla he kirjasivat huolellisesti muistiin vaikutelmansa, jotka olivat pohjana yksityiskohtaisille ja erittäin todenmukaisille litografioille, jotka julkaistiin Harper's Weekly -lehdessä. Kiehtovina lukijat pystyivät näin luomaan uudisasukkaiden vaivalloiset matkat uudelleen lämmittävän takkatulen äärellä ja kokemaan seikkailut uudelleen mielessään.
Kun Tavernier palasi itärannikolle, Frenzeny jäi länteen ja kirjoitti intohimoisesti paperille vaikutelmansa esimerkiksi San Franciscon Chinatownista. Vuosina 1874-1882 hän työskenteli myös Frank Leslie's Illustrated Newspaper -lehdelle. Sitten häntä ilmeisesti veti takaisin Eurooppaan. Hän oli mukana Buffalo Billin kiertueilla, joilla legendaarinen villi länsi vietiin vanhan mantereen kaukaisimpiin kolkkiin rodeonäytöksissä ja cowboyjen ja intiaanien välisissä näytösotteluissa. Jatkomatkat veivät Frenzenyn Guatemalaan ja Meksikoon asti, mutta myös Kanadan luoteisosassa sijaitsevan Yukonin yli Siperiaan ja Kiinaan.
Frenzeny oli todellinen seikkailija, joka jakoi kokemuksensa maailman kanssa spontaanien luonnosten ja hienosti toteutettujen piirustusten avulla ja painatti niitä runsaasti lehdissä. Mikä tarina hänellä olisi ollutkaan kerrottavanaan! Frenzeny pysyi kuvittajana koko elämänsä ajan ja vietti viimeiset vuotensa kirjeenvaihtajana Pariisissa ja Lontoossa, jossa hän kuoli vuonna 1906. Kaikkien matkojensa ohessa hänellä oli kuitenkin vielä aikaa kuvittaa maailmankirjallisuuden teoksia niiden varhaisia julkaisuja varten. Näin hän loi kiehtovia kuvia Leo Tolstoin Anna Kareninaan ja Rudyard Kiplingin Viidakkokirjaan.