Albert Ankeria pidetään yhtenä realistisen genremaalauksen merkittävimmistä edustajista Sveitsissä.
Hänen intohimonsa ovat koskettavat arkiset kohtaukset, joissa on mieluiten lapsia, ja ne tuovat hänelle mainetta, tunnustusta ja lukuisia tilauksia. Hänen kaksivuotisia teologian opintojaan voidaan pitää kulmakivenä intensiiviselle suuntautumiselle sosiaalisiin kysymyksiin sekä hänen osallistumiselleen sveitsiläisen Jean-Jaques Rousseau:n ja Johann Heinrich Pestalozzin opetuksiin.
Opinnot keskeytettyään Anker antoi intohimolleen periksi ja lähti Pariisiin opiskelemaan taidetta. Erityisesti teokset Nicolas Poussins tekivät taidemaalariin vaikutuksen. Pian hän oli säännöllisesti esillä Pariisin Salonissa, mikä oli aikansa taiteilijalle yhtä kuin kunnia ja menestyksen tae. Ankerin teosten lapset ovat uppoutuneet harrastuksiinsa ja tekevät niitä kiireettömästi, mutta reippaasti ja iloisesti.
Maalauksessa "Isoisä kertoo tarinaa" vuodelta 1884 on idyllinen kylämaisema, joka paljastaa asukkaiden harmonisen rinnakkaiselon jokapäiväisessä elämässä. Neljä lasta roikkuu lumoutuneina isoisän huulilla, jolla on ilmeisesti jännittävä tarina kerrottavanaan. Rauhallinen hetki, jonka taidemaalari on vanginnut ja josta katsoja on kateellinen. Kuinka mielellään istuisikaan itse tässä harmonisessa piirissä. Korkeassa iässä Anker sai aivohalvauksen, jonka seurauksena hänen oikea kätensä halvaantui. Hän kuitenkin jatkoi maalaamista, vaikkakin supistuneella tekniikalla, lähes kymmenen vuotta kuolemaansa saakka.
Albert Ankeria pidetään yhtenä realistisen genremaalauksen merkittävimmistä edustajista Sveitsissä.
Hänen intohimonsa ovat koskettavat arkiset kohtaukset, joissa on mieluiten lapsia, ja ne tuovat hänelle mainetta, tunnustusta ja lukuisia tilauksia. Hänen kaksivuotisia teologian opintojaan voidaan pitää kulmakivenä intensiiviselle suuntautumiselle sosiaalisiin kysymyksiin sekä hänen osallistumiselleen sveitsiläisen Jean-Jaques Rousseau:n ja Johann Heinrich Pestalozzin opetuksiin.
Opinnot keskeytettyään Anker antoi intohimolleen periksi ja lähti Pariisiin opiskelemaan taidetta. Erityisesti teokset Nicolas Poussins tekivät taidemaalariin vaikutuksen. Pian hän oli säännöllisesti esillä Pariisin Salonissa, mikä oli aikansa taiteilijalle yhtä kuin kunnia ja menestyksen tae. Ankerin teosten lapset ovat uppoutuneet harrastuksiinsa ja tekevät niitä kiireettömästi, mutta reippaasti ja iloisesti.
Maalauksessa "Isoisä kertoo tarinaa" vuodelta 1884 on idyllinen kylämaisema, joka paljastaa asukkaiden harmonisen rinnakkaiselon jokapäiväisessä elämässä. Neljä lasta roikkuu lumoutuneina isoisän huulilla, jolla on ilmeisesti jännittävä tarina kerrottavanaan. Rauhallinen hetki, jonka taidemaalari on vanginnut ja josta katsoja on kateellinen. Kuinka mielellään istuisikaan itse tässä harmonisessa piirissä. Korkeassa iässä Anker sai aivohalvauksen, jonka seurauksena hänen oikea kätensä halvaantui. Hän kuitenkin jatkoi maalaamista, vaikkakin supistuneella tekniikalla, lähes kymmenen vuotta kuolemaansa saakka.
Sivu 1 / 2