Sivu 1 / 1
Kaikkien Euroopan maiden sekä Egyptin ja Palestiinan tutkimisen innoittamana skotlantilainen taiteilija Alexander Keith Johnston omistautui kartografialle. Sittemmin hän avasi veljensä Williamin kanssa yhteisestä intohimosta kartografisen instituutin W & A.K. Johnston, jossa tuotettiin karttoja koulukäyttöön mutta myös suurelle yleisölle.
Teollistumisen aikaan Johnstonin elämän keskus oli Skotlannin Edinburgh, josta käsin hän työskenteli ja harrasti kaiverrustaidetta. Teollistuminen toi mukanaan valtavan väestönkasvun. Epidemiat, kuten lavantauti ja kolera, riehuivat ja hävittivät kokonaisia kaupunkeja. Skotlannin kehittymätön infrastruktuuri aiheutti suuria ongelmia: teitä ja polkuja ei ollut. Tästä syystä turvauduttiin kanavien ja uusien kulkuväylien rakentamiseen, mutta rautatiet tekivät niistä pian tarpeettomia, sillä ne olivat monta kertaa taloudellisempia. Tämä kehitys helpotti myös Johnstonin työtä huomattavasti, sillä uusien alueiden tutkiminen oli helpompaa. Edinburghin yliopisto oli alun perin houkutellut häntä, koska hän oli kiinnostunut lääketieteestä. Pian hän kuitenkin kääntyi siitä pois ja kääntyi maantieteen puoleen. Johnston avioitui varhain vaimonsa Margaret Grayn kanssa, joka ei ehtinyt nähdä häntä kovin usein hänen lukuisten matkojensa ja kartografian rakastamisensa vuoksi. Hänen ensimmäinen karttansa syntyi pitkän Pohjois-Irlannin-kävelyn tuloksena, ja se ilmestyi jo ensimmäisissä matkaoppaissa. Yksi hänen tärkeimmistä teoksistaan oli vuonna 1843 julkaistu "Kansallinen atlas", josta ilmestyi useita painoksia ja joka merkitsi hänelle viiden vuoden kovaa työtä. Johnston piirsi 45 prosenttia tämän atlaksen kartoista itse, ja lähes kaikki nimet olivat hänen käsin kirjoittamiaan. "National Atlas" oli aikansa läpimurto, sillä se oli kompaktimpi ja kätevämpi kuin mikään edeltäjistään. Lopulta "National Atlas" toi hänelle nimityksen Skotlannin kuninkaalliseksi maantieteilijäksi.
Johnstonin piirustukset ovat hyvin erikoisia: hän otti tavoitteekseen käyttää piirustuksensa jokaisen vapaan kohdan näyttääkseen lukijalle tai katsojalle tarkalleen, miltä hänen kuvaamansa eläin tai maapalsta näyttää. Hänen lukuisat vinjetit ja koristeet kunkin kartan tai kuvituksen marginaalissa ovat myös vertauskuvallisia. Johnston teki itselleen nimeä tieteen alalla soveltamalla fysiikkaa maantieteeseen. Hän hyödynsi Alexander von Humboldtia ja Carl Ritteriä ja julkaisi "Fyysisen atlaksen luonnonilmiöistä". Hänen vanhin ja samanniminen poikansa nautti isänsä opetuksesta ja julkaisi myös useita fyysistä maantiedettä käsitteleviä karttoja ja tutkielmia, mutta keskittyi sitten täysin Afrikkaan ja tuotti lukuisia teoksia.
Kaikkien Euroopan maiden sekä Egyptin ja Palestiinan tutkimisen innoittamana skotlantilainen taiteilija Alexander Keith Johnston omistautui kartografialle. Sittemmin hän avasi veljensä Williamin kanssa yhteisestä intohimosta kartografisen instituutin W & A.K. Johnston, jossa tuotettiin karttoja koulukäyttöön mutta myös suurelle yleisölle.
Teollistumisen aikaan Johnstonin elämän keskus oli Skotlannin Edinburgh, josta käsin hän työskenteli ja harrasti kaiverrustaidetta. Teollistuminen toi mukanaan valtavan väestönkasvun. Epidemiat, kuten lavantauti ja kolera, riehuivat ja hävittivät kokonaisia kaupunkeja. Skotlannin kehittymätön infrastruktuuri aiheutti suuria ongelmia: teitä ja polkuja ei ollut. Tästä syystä turvauduttiin kanavien ja uusien kulkuväylien rakentamiseen, mutta rautatiet tekivät niistä pian tarpeettomia, sillä ne olivat monta kertaa taloudellisempia. Tämä kehitys helpotti myös Johnstonin työtä huomattavasti, sillä uusien alueiden tutkiminen oli helpompaa. Edinburghin yliopisto oli alun perin houkutellut häntä, koska hän oli kiinnostunut lääketieteestä. Pian hän kuitenkin kääntyi siitä pois ja kääntyi maantieteen puoleen. Johnston avioitui varhain vaimonsa Margaret Grayn kanssa, joka ei ehtinyt nähdä häntä kovin usein hänen lukuisten matkojensa ja kartografian rakastamisensa vuoksi. Hänen ensimmäinen karttansa syntyi pitkän Pohjois-Irlannin-kävelyn tuloksena, ja se ilmestyi jo ensimmäisissä matkaoppaissa. Yksi hänen tärkeimmistä teoksistaan oli vuonna 1843 julkaistu "Kansallinen atlas", josta ilmestyi useita painoksia ja joka merkitsi hänelle viiden vuoden kovaa työtä. Johnston piirsi 45 prosenttia tämän atlaksen kartoista itse, ja lähes kaikki nimet olivat hänen käsin kirjoittamiaan. "National Atlas" oli aikansa läpimurto, sillä se oli kompaktimpi ja kätevämpi kuin mikään edeltäjistään. Lopulta "National Atlas" toi hänelle nimityksen Skotlannin kuninkaalliseksi maantieteilijäksi.
Johnstonin piirustukset ovat hyvin erikoisia: hän otti tavoitteekseen käyttää piirustuksensa jokaisen vapaan kohdan näyttääkseen lukijalle tai katsojalle tarkalleen, miltä hänen kuvaamansa eläin tai maapalsta näyttää. Hänen lukuisat vinjetit ja koristeet kunkin kartan tai kuvituksen marginaalissa ovat myös vertauskuvallisia. Johnston teki itselleen nimeä tieteen alalla soveltamalla fysiikkaa maantieteeseen. Hän hyödynsi Alexander von Humboldtia ja Carl Ritteriä ja julkaisi "Fyysisen atlaksen luonnonilmiöistä". Hänen vanhin ja samanniminen poikansa nautti isänsä opetuksesta ja julkaisi myös useita fyysistä maantiedettä käsitteleviä karttoja ja tutkielmia, mutta keskittyi sitten täysin Afrikkaan ja tuotti lukuisia teoksia.