Alfred Henry Maurer syntyi Ney Yorkissa ja oli saksalaisten maahanmuuttajien ainoa lapsi. Koulun jälkeen hän työskenteli isänsä Louis Maurer:n tavoin Currier and Ivesillä, tunnetulla New Yorkin taidegrafiikkaliikkeellä litografina. Häntä veti kuitenkin jo varhain puoleensa myös maalaustaide, joten hän opiskeli Kansallisessa muotoiluakatemiassa ja lähti sitten useiksi vuosiksi Pariisiin, jossa hän jatkoi opintojaan pääasiassa Louvressa. Hänen suurin esikuvansa tuolloin oli James Abbott McNeill Whistler, tunnettu amerikkalainen taidemaalari. Maurerin ensimmäisessä maalauksessa "An Arrangement of 1901", joka voitti palkinnon, on siis myös selvä viittaus Whistleriin hänen maalaustyylissään. Palattuaan New Yorkiin lyhyeksi ajaksi Maurer tapasi Alfred Stieglitz:n, tunnetun galleristin ja valokuvaajan, ja esitteli teoksiaan hänen galleriassaan 291. Stieglitz, joka aikanaan vaikutti ratkaisevasti Yhdysvaltojen taiteelliseen kehitykseen esittelemällä myös eurooppalaista avantgardea täällä , tuli Alfred Henry Maurerin merkittäväksi mesenaatiksi ja toi hänet yhteen monien merkittävien taiteilijoiden kanssa.
Maurerin taiteellisessa kehityksessä ei ollut juurikaan jatkuvuutta. Hän oli etsijä, joka vaihtoi jatkuvasti tyyliä. Hänen teoksensa voidaan luokitella realismiin, impressionismiin, kubismiin ja fauvismiin. Myöhempinä vuosina hän maalasi lähes yksinomaan kubistiseen ja fauvistiseen tyyliin. Tältä luovalta kaudelta tunnetaan hyvin esimerkiksi hänen öljymaalauksensa "Maisema punaisella ja sinisellä" ja "Kaksi sisarta".
Ensimmäisen maailmansodan alkaessa Alfred Henry Maurer palasi Yhdysvaltoihin, jossa hän asui hyvin eristäytyneenä vanhempiensa talossa New Yorkissa ja vetäytyi yhä enemmän ullakolle muutettuun työhuoneeseensa. Hän oli muutenkin hyvin sisäänpäin kääntynyt ihminen, joka ei myöskään koskaan mennyt naimisiin. Koska taiteilija vetäytyi yhä enemmän julkisuudesta, häneltä puuttui yhä enemmän silmää uusille taiteellisille suuntauksille. Elämänsä viimeisten 15 vuoden aikana hän kehitti siksi pääasiassa yksivärisen kubistisen maalaustyylin, joka ei enää herättänyt suurta yleisön huomiota. Hänen menestyksensä heikkenemistä pahensi se, että samaan aikaan hänen isänsä, jonka kanssa Maurer oli koko elämänsä ajan käynyt eräänlaista taiteellista kilpailua, "löydettiin" yhtäkkiä uudestaan ja hän saavutti suuremman taiteellisen merkityksen. Kun isä kuoli, poika riisti oman henkensä vain muutamaa viikkoa myöhemmin.
Alfred Henry Maurer syntyi Ney Yorkissa ja oli saksalaisten maahanmuuttajien ainoa lapsi. Koulun jälkeen hän työskenteli isänsä Louis Maurer:n tavoin Currier and Ivesillä, tunnetulla New Yorkin taidegrafiikkaliikkeellä litografina. Häntä veti kuitenkin jo varhain puoleensa myös maalaustaide, joten hän opiskeli Kansallisessa muotoiluakatemiassa ja lähti sitten useiksi vuosiksi Pariisiin, jossa hän jatkoi opintojaan pääasiassa Louvressa. Hänen suurin esikuvansa tuolloin oli James Abbott McNeill Whistler, tunnettu amerikkalainen taidemaalari. Maurerin ensimmäisessä maalauksessa "An Arrangement of 1901", joka voitti palkinnon, on siis myös selvä viittaus Whistleriin hänen maalaustyylissään. Palattuaan New Yorkiin lyhyeksi ajaksi Maurer tapasi Alfred Stieglitz:n, tunnetun galleristin ja valokuvaajan, ja esitteli teoksiaan hänen galleriassaan 291. Stieglitz, joka aikanaan vaikutti ratkaisevasti Yhdysvaltojen taiteelliseen kehitykseen esittelemällä myös eurooppalaista avantgardea täällä , tuli Alfred Henry Maurerin merkittäväksi mesenaatiksi ja toi hänet yhteen monien merkittävien taiteilijoiden kanssa.
Maurerin taiteellisessa kehityksessä ei ollut juurikaan jatkuvuutta. Hän oli etsijä, joka vaihtoi jatkuvasti tyyliä. Hänen teoksensa voidaan luokitella realismiin, impressionismiin, kubismiin ja fauvismiin. Myöhempinä vuosina hän maalasi lähes yksinomaan kubistiseen ja fauvistiseen tyyliin. Tältä luovalta kaudelta tunnetaan hyvin esimerkiksi hänen öljymaalauksensa "Maisema punaisella ja sinisellä" ja "Kaksi sisarta".
Ensimmäisen maailmansodan alkaessa Alfred Henry Maurer palasi Yhdysvaltoihin, jossa hän asui hyvin eristäytyneenä vanhempiensa talossa New Yorkissa ja vetäytyi yhä enemmän ullakolle muutettuun työhuoneeseensa. Hän oli muutenkin hyvin sisäänpäin kääntynyt ihminen, joka ei myöskään koskaan mennyt naimisiin. Koska taiteilija vetäytyi yhä enemmän julkisuudesta, häneltä puuttui yhä enemmän silmää uusille taiteellisille suuntauksille. Elämänsä viimeisten 15 vuoden aikana hän kehitti siksi pääasiassa yksivärisen kubistisen maalaustyylin, joka ei enää herättänyt suurta yleisön huomiota. Hänen menestyksensä heikkenemistä pahensi se, että samaan aikaan hänen isänsä, jonka kanssa Maurer oli koko elämänsä ajan käynyt eräänlaista taiteellista kilpailua, "löydettiin" yhtäkkiä uudestaan ja hän saavutti suuremman taiteellisen merkityksen. Kun isä kuoli, poika riisti oman henkensä vain muutamaa viikkoa myöhemmin.
Sivu 1 / 1