1600-luvun alun hollantilainen maalaus lepäsi unessa. Taiteilijat maalasivat mieluiten muotokuvia ja genremaalauksia. Elämänmukainen kuvaus ei ollut teosten pääpaino. Taiteilijat ja keräilijät eivät pitäneet hollantilaista maisemaa houkuttelevana tai ihanteellisena. Allart van Everdingen valitsi maisemamaalauksen, joka aluksi lupasi hänelle vain vähän mahdollisuuksia. Everdingen jätti maan ja lähti matkoille. Hänen matkansa aikana tapahtuneista tapahtumista on esitetty erilaisia spekulaatioita. Allart van Everdingen lähti kotoaan pohjoiseen. Ehkä hänen määränpäänsä oli Kööpenhamina, jotta hän voisi syventää taideopintojaan siellä. Taiteilija valitsi meritien Tanskaan. Laiva joutui myrskyyn ja vaurioitui. Taiteilija pelastui vahingoittumattomana, mutta joutui viipymään Norjassa, kunnes laiva oli jälleen merikelpoinen ja Everdingen saattoi jatkaa matkaansa. Lyhyen oleskelunsa aikana kaukana pohjoisessa taiteilija koki Norjan kiehtovan luonnon. Tiheät metsät ja vuonojen jylhät kalliot innoittivat taiteilijaa, ja hän alkoi piirtää. Se oli hollantilaisen maisemamaalarin ensimmäinen kohtaaminen näin ilmeikkään maiseman kanssa. Everdingen jatkoi matkaansa ja palasi lyhyen oleskelun jälkeen Alankomaihin. Studiossaan hän alkoi työstää luonnoksiaan.
Ilmaisuvoimainen ja mestarillisen maalaustaidon omaava Everdingen toi vaikutelmansa pohjoismaisesta maisemasta kankaalle. Tummat kuuset, jylhät kalliot ja virtaavat vesiputoukset kehittyivät kohtauksiksi, joita ei tarvinnut korjata ihanteellisiksi. Everdingen valaisi usein tummat ja synkät värit maiseman luonnonvalolla. Everdingeniä pidetään maalarina, joka toi pohjoismaiset vuoristomaisemat maalaustaiteeseen. Samalla hän avasi silmänsä kotimaiseen maisemaan ja antoi impulsseja, jotka olivat perustavanlaatuisia hollantilaiselle maisemamaalaukselle.
Intensiivinen tutkiminen ja kuvaaminen sekä kuusimetsien, aukeiden ja viehättävien puumökkien yksityiskohtainen tuntemus viittaavat siihen, että taidemaalari teki Norjassa lyhytaikaista oleskelua pidemmän opintomatkan. Everdingenin omistautuminen luonnon totuudenmukaisuudelle maalauksessa lisäsi hänen oman ympäristönsä arvostusta.
Maalaamisen lisäksi taiteilija valmisti etsauksia. Vuosisadan alussa kehitettiin kuparilevyjä käyttävä etsausmenetelmä. Menetelmä, jonka avulla taiteilijat pystyivät monistamaan ja myymään teoksiaan. Yhteiskunnassa kehittyi hitaasti taiteen keräilytunne, ja etsauksia hankittiin halvemmalla kuin tilaustyönä tehtyjä öljyväriteoksia. Everdingenin teokset nauttivat suurta suosiota, ja niistä tuli keräilijäpiireissä haluttua tavaraa. Menestyksen myötä tuli jäljittelijöitä, jotka ottivat ulkomaisten maisemien motiiveja omiin teoksiinsa.
1600-luvun alun hollantilainen maalaus lepäsi unessa. Taiteilijat maalasivat mieluiten muotokuvia ja genremaalauksia. Elämänmukainen kuvaus ei ollut teosten pääpaino. Taiteilijat ja keräilijät eivät pitäneet hollantilaista maisemaa houkuttelevana tai ihanteellisena. Allart van Everdingen valitsi maisemamaalauksen, joka aluksi lupasi hänelle vain vähän mahdollisuuksia. Everdingen jätti maan ja lähti matkoille. Hänen matkansa aikana tapahtuneista tapahtumista on esitetty erilaisia spekulaatioita. Allart van Everdingen lähti kotoaan pohjoiseen. Ehkä hänen määränpäänsä oli Kööpenhamina, jotta hän voisi syventää taideopintojaan siellä. Taiteilija valitsi meritien Tanskaan. Laiva joutui myrskyyn ja vaurioitui. Taiteilija pelastui vahingoittumattomana, mutta joutui viipymään Norjassa, kunnes laiva oli jälleen merikelpoinen ja Everdingen saattoi jatkaa matkaansa. Lyhyen oleskelunsa aikana kaukana pohjoisessa taiteilija koki Norjan kiehtovan luonnon. Tiheät metsät ja vuonojen jylhät kalliot innoittivat taiteilijaa, ja hän alkoi piirtää. Se oli hollantilaisen maisemamaalarin ensimmäinen kohtaaminen näin ilmeikkään maiseman kanssa. Everdingen jatkoi matkaansa ja palasi lyhyen oleskelun jälkeen Alankomaihin. Studiossaan hän alkoi työstää luonnoksiaan.
Ilmaisuvoimainen ja mestarillisen maalaustaidon omaava Everdingen toi vaikutelmansa pohjoismaisesta maisemasta kankaalle. Tummat kuuset, jylhät kalliot ja virtaavat vesiputoukset kehittyivät kohtauksiksi, joita ei tarvinnut korjata ihanteellisiksi. Everdingen valaisi usein tummat ja synkät värit maiseman luonnonvalolla. Everdingeniä pidetään maalarina, joka toi pohjoismaiset vuoristomaisemat maalaustaiteeseen. Samalla hän avasi silmänsä kotimaiseen maisemaan ja antoi impulsseja, jotka olivat perustavanlaatuisia hollantilaiselle maisemamaalaukselle.
Intensiivinen tutkiminen ja kuvaaminen sekä kuusimetsien, aukeiden ja viehättävien puumökkien yksityiskohtainen tuntemus viittaavat siihen, että taidemaalari teki Norjassa lyhytaikaista oleskelua pidemmän opintomatkan. Everdingenin omistautuminen luonnon totuudenmukaisuudelle maalauksessa lisäsi hänen oman ympäristönsä arvostusta.
Maalaamisen lisäksi taiteilija valmisti etsauksia. Vuosisadan alussa kehitettiin kuparilevyjä käyttävä etsausmenetelmä. Menetelmä, jonka avulla taiteilijat pystyivät monistamaan ja myymään teoksiaan. Yhteiskunnassa kehittyi hitaasti taiteen keräilytunne, ja etsauksia hankittiin halvemmalla kuin tilaustyönä tehtyjä öljyväriteoksia. Everdingenin teokset nauttivat suurta suosiota, ja niistä tuli keräilijäpiireissä haluttua tavaraa. Menestyksen myötä tuli jäljittelijöitä, jotka ottivat ulkomaisten maisemien motiiveja omiin teoksiinsa.
Sivu 1 / 7