Sivu 1 / 9
Utagawa Hiroshige syntyi 1700-luvun lopulla vanhassa Edossa (nykyisessä Tokiossa). Hän kasvoi vaatimattomissa oloissa palomiehen ja vaatimattoman samurain poikana. Hän jäi nuorena orvoksi, mutta peri isänsä viran 13-vuotiaana ja joutui siitä lähtien suojelemaan kaupungin palatsialueita tulipaloilta. Työ tuotti vain vaatimatonta palkkaa, mutta jätti hänelle riittävästi aikaa taiteelliseen jatkokoulutukseen. Pian tämän jälkeen hän opiskeli Utagawan puupiirroskoulussa ja oppi japanilaisen puupiirroksen (ukiyo-e) ikivanhaa taidetta. Muutamaa vuotta myöhemmin hän sai koulutuksen päätökseen ja sai taiteilijanimen Hiroshige, jota perinteisesti täydennettiin koulun nimellä. Nuoren Utagawa Hiroshigen tähti yhdeksi Japanin suurimmista taiteilijoista voisi nousta!
Hänen uransa soljui aluksi rauhalliseen tahtiin, kunnes 35-vuotiaana hän lähti matkalle, joka innoitti hänen kuuluisimpia varhaisia teoksiaan. Shōgunin toimeksiannosta hän kuljetti hevosia keisarilliseen hoviin ja seurasi Tōkaidō-reittiä pitkin rannikkoa Edosta muinaiseen keisarilliseen kaupunkiin Kyotoon, joka oli yksi sen ajan tärkeimmistä kauppareiteistä. Matkansa varrella hän tapasi maanviljelijöitä, kauppiaita ja uskonnollisia pyhiinvaeltajia ja teki inspiraation vallassa lukuisia luonnoksia matkastaan. Kun hän lopulta palasi Edoon, hän loi maisemamaalauksia varten sarjan painokuvia, "Tōkaidōn 53 asemaa". Niissä kuvataan Tōkai-tietä pitkin kulkevia matkustajia, kantajia ja lauttureita tyypillisissä japanilaisissa maisemissa, kuten jokivarsissa, järvissä tai merenlahdissa, pelloilla tai vuoristomassiiveissa, sekä rauhallisissa kyläkadunäkymissä ja pysähdyksissä taukopaikoilla ja temppeleissä. On myös silmiinpistävää, että nämä matkakuvat eivät heijasta yhtenäistä vuodenaikaa, vaan pikemminkin niissä yhdistyvät vaihtelevat vuodenaikavaikutelmat, erilaiset valo- ja säätunnelmat, aurinko ja sade, sumu tai lumi taiteellisella vapaudella.
Yksityiskohtaiset piirustukset kaiverrettiin lopulta puulevyihin, jotta painokappaleet voitiin päällystää sopivilla väreillä ja siten jäljentää kuvat. Japanin ulkopuolellakin tällä tavoin tuotetuista puupiirroksista tuli nopeasti haluttuja keräilykohteita, ja ne innoittivat erityisesti impressionistisia ja ekspressionistisia taiteilijoita, kuten Vincent van Goghia ja Claude Monet'ta, luomaan japanilaisvaikutteisia teoksia, niin sanottua japonismia. Elämänsä loppupuolella, vain muutama vuosi ennen kuolemaansa, Hiroshige loi piirustukset toiseen sarjaan, "100 kuuluisaa näkymää Edosta", josta kypsänä vanhustyönä tuli hänen taiteellisen työnsä huipentuma ja hänen suurin perintönsä. Ne heijastavat japanilaisen kulttuurin koko monimuotoisuutta, ja olennaisia motiiveja ovat Fuji-vuoren näkymät, viljellyt maisemat, kukkivat kirsikkapuut, pyhäköt ja muinaiset temppelipuutarhat. Luonut yli 8000 maalausta, Hiroshige vetäytyi lopulta maailmasta ja päätti päivänsä buddhalaisena munkkina 62-vuotiaana.
Utagawa Hiroshige syntyi 1700-luvun lopulla vanhassa Edossa (nykyisessä Tokiossa). Hän kasvoi vaatimattomissa oloissa palomiehen ja vaatimattoman samurain poikana. Hän jäi nuorena orvoksi, mutta peri isänsä viran 13-vuotiaana ja joutui siitä lähtien suojelemaan kaupungin palatsialueita tulipaloilta. Työ tuotti vain vaatimatonta palkkaa, mutta jätti hänelle riittävästi aikaa taiteelliseen jatkokoulutukseen. Pian tämän jälkeen hän opiskeli Utagawan puupiirroskoulussa ja oppi japanilaisen puupiirroksen (ukiyo-e) ikivanhaa taidetta. Muutamaa vuotta myöhemmin hän sai koulutuksen päätökseen ja sai taiteilijanimen Hiroshige, jota perinteisesti täydennettiin koulun nimellä. Nuoren Utagawa Hiroshigen tähti yhdeksi Japanin suurimmista taiteilijoista voisi nousta!
Hänen uransa soljui aluksi rauhalliseen tahtiin, kunnes 35-vuotiaana hän lähti matkalle, joka innoitti hänen kuuluisimpia varhaisia teoksiaan. Shōgunin toimeksiannosta hän kuljetti hevosia keisarilliseen hoviin ja seurasi Tōkaidō-reittiä pitkin rannikkoa Edosta muinaiseen keisarilliseen kaupunkiin Kyotoon, joka oli yksi sen ajan tärkeimmistä kauppareiteistä. Matkansa varrella hän tapasi maanviljelijöitä, kauppiaita ja uskonnollisia pyhiinvaeltajia ja teki inspiraation vallassa lukuisia luonnoksia matkastaan. Kun hän lopulta palasi Edoon, hän loi maisemamaalauksia varten sarjan painokuvia, "Tōkaidōn 53 asemaa". Niissä kuvataan Tōkai-tietä pitkin kulkevia matkustajia, kantajia ja lauttureita tyypillisissä japanilaisissa maisemissa, kuten jokivarsissa, järvissä tai merenlahdissa, pelloilla tai vuoristomassiiveissa, sekä rauhallisissa kyläkadunäkymissä ja pysähdyksissä taukopaikoilla ja temppeleissä. On myös silmiinpistävää, että nämä matkakuvat eivät heijasta yhtenäistä vuodenaikaa, vaan pikemminkin niissä yhdistyvät vaihtelevat vuodenaikavaikutelmat, erilaiset valo- ja säätunnelmat, aurinko ja sade, sumu tai lumi taiteellisella vapaudella.
Yksityiskohtaiset piirustukset kaiverrettiin lopulta puulevyihin, jotta painokappaleet voitiin päällystää sopivilla väreillä ja siten jäljentää kuvat. Japanin ulkopuolellakin tällä tavoin tuotetuista puupiirroksista tuli nopeasti haluttuja keräilykohteita, ja ne innoittivat erityisesti impressionistisia ja ekspressionistisia taiteilijoita, kuten Vincent van Goghia ja Claude Monet'ta, luomaan japanilaisvaikutteisia teoksia, niin sanottua japonismia. Elämänsä loppupuolella, vain muutama vuosi ennen kuolemaansa, Hiroshige loi piirustukset toiseen sarjaan, "100 kuuluisaa näkymää Edosta", josta kypsänä vanhustyönä tuli hänen taiteellisen työnsä huipentuma ja hänen suurin perintönsä. Ne heijastavat japanilaisen kulttuurin koko monimuotoisuutta, ja olennaisia motiiveja ovat Fuji-vuoren näkymät, viljellyt maisemat, kukkivat kirsikkapuut, pyhäköt ja muinaiset temppelipuutarhat. Luonut yli 8000 maalausta, Hiroshige vetäytyi lopulta maailmasta ja päätti päivänsä buddhalaisena munkkina 62-vuotiaana.