1500-luvulla Basilius Besler (1561-1629) Nürnbergissä, Saksassa, omisti elämänsä kasvitieteen tutkimukselle. Arvostettu farmaseutti Besler yhdisti intohimonsa luontoa kohtaan ammatilliseen työhönsä ja jätti lähtemättömän jäljen kasvitieteen maailmaan. Hän tuli tunnetuimmaksi monumentaalisesta teoksestaan "Hortus Eystettensis", jota pidetään edelleen kasvitieteellisen kuvituksen mestariteoksena. Besler syntyi 13. helmikuuta 1561 Michael Beslerin poikana ja jatkoi elämäänsä Nürnbergissä, jossa hän meni kahdesti naimisiin ja kasvatti yhteensä 16 lasta. Hän kunnostautui paitsi perheensä myös tärkeän roolinsa ansiosta kaupunginvaltuustossa, johon hänet valittiin vuonna 1594. Vuonna 1589 hän perusti Nürnbergin Heumarktille apteekin nimeltä "Zum Marienbild", joka toimi myös hänen henkilökohtaisen kasvitieteellisen puutarhansa ja hienon kasvikokoelmansa näyttämönä.
Besleristä tuli aikanaan Baijerin Eichstättin ruhtinaskunnan piispa Johann Konrad von Gemmingenin puutarhan kuraattori. Tämä Eichstättin puutarhana tunnettu puutarha oli kasvitieteellisen kiinnostuksen keskus, ja se kuului Hortus Botanicus Leidenin kanssa Euroopan merkittävimpiin kasvitieteellisiin puutarhoihin Italian ulkopuolella. Willibaldsburgin piispanlinnaa ympäröivät puutarhat perustettiin vuonna 1596 Beslerin kollegan Joachim Camerarius nuoremman suunnitelmien mukaan. Camerariuksen kuoltua vuonna 1598 Besler jatkoi työtään siirtämällä jäljellä olevat kasvit Eichstättiin ja valvomalla niiden hoitoa ja kasvua.
Juuri tässä puutarhassa Besler sai tehtäväkseen laatia koodeksin siellä kasvavista kasveista. Tämä hanke, jota hän jatkoi piispan kuolemasta huolimatta ennen julkaisemista vuonna 1613, johti "Hortus Eystettensis" -teoksen syntyyn. Tämä kasviatlas eli florilegium, jossa käytettiin sekä latinankielisiä että vanhoja saksankielisiä nimiä, oli julkaisunsa aikaan suurin ja upein teos lajissaan. Besler, joka ei koskaan pitänyt itseään tiedemiehenä, perusti työnsä aikansa kirjallisuuteen ja vaikutti siten merkittävästi monien merentakaisten kasvien tuomiseen Saksaan. Huolimatta siitä, että Weimarin herttua Bernhardin johtamat ruotsalaiset joukot ryöstivät puutarhan vuonna 1633/34 ja että se rakennettiin uudelleen vuonna 1998, taidegrafiikkamme hienot linjat ja yksityiskohdat antavat meille mahdollisuuden astua ajassa taaksepäin ja katsoa Basilius Beslerin silmin. Näiden aikoinaan upeiden puutarhojen uudelleenluomisen mahdollistivat Beslerin aikoinaan luomat yksityiskohtaiset kasvien kuvaukset.
Basilius Besler kuoli Nürnbergissä 13. maaliskuuta 1629, mutta hänen vaikutuksensa kasvitieteen maailmaan elää edelleen. Taiteen ja historian arvostamiseen omistautuneena yrityksenä tuotamme korkealaatuisia taidegrafiikkaa Beslerin kasvitieteellisistä kuvituksista. Jokainen taidegrafiikka ilmentää sitä syvää arvostusta, jota Besler tunsi luontoa kohtaan. Jäljennämme huolella hänen piirustustensa hienot linjat ja värit ja herätämme hänen näkemyksensä kasvien maailmasta jälleen henkiin. Tällä tavoin haluamme kunnioittaa Basil Beslerin henkeä ja tuoda hänen merkittävän työnsä laajemman yleisön ulottuville.
1500-luvulla Basilius Besler (1561-1629) Nürnbergissä, Saksassa, omisti elämänsä kasvitieteen tutkimukselle. Arvostettu farmaseutti Besler yhdisti intohimonsa luontoa kohtaan ammatilliseen työhönsä ja jätti lähtemättömän jäljen kasvitieteen maailmaan. Hän tuli tunnetuimmaksi monumentaalisesta teoksestaan "Hortus Eystettensis", jota pidetään edelleen kasvitieteellisen kuvituksen mestariteoksena. Besler syntyi 13. helmikuuta 1561 Michael Beslerin poikana ja jatkoi elämäänsä Nürnbergissä, jossa hän meni kahdesti naimisiin ja kasvatti yhteensä 16 lasta. Hän kunnostautui paitsi perheensä myös tärkeän roolinsa ansiosta kaupunginvaltuustossa, johon hänet valittiin vuonna 1594. Vuonna 1589 hän perusti Nürnbergin Heumarktille apteekin nimeltä "Zum Marienbild", joka toimi myös hänen henkilökohtaisen kasvitieteellisen puutarhansa ja hienon kasvikokoelmansa näyttämönä.
Besleristä tuli aikanaan Baijerin Eichstättin ruhtinaskunnan piispa Johann Konrad von Gemmingenin puutarhan kuraattori. Tämä Eichstättin puutarhana tunnettu puutarha oli kasvitieteellisen kiinnostuksen keskus, ja se kuului Hortus Botanicus Leidenin kanssa Euroopan merkittävimpiin kasvitieteellisiin puutarhoihin Italian ulkopuolella. Willibaldsburgin piispanlinnaa ympäröivät puutarhat perustettiin vuonna 1596 Beslerin kollegan Joachim Camerarius nuoremman suunnitelmien mukaan. Camerariuksen kuoltua vuonna 1598 Besler jatkoi työtään siirtämällä jäljellä olevat kasvit Eichstättiin ja valvomalla niiden hoitoa ja kasvua.
Juuri tässä puutarhassa Besler sai tehtäväkseen laatia koodeksin siellä kasvavista kasveista. Tämä hanke, jota hän jatkoi piispan kuolemasta huolimatta ennen julkaisemista vuonna 1613, johti "Hortus Eystettensis" -teoksen syntyyn. Tämä kasviatlas eli florilegium, jossa käytettiin sekä latinankielisiä että vanhoja saksankielisiä nimiä, oli julkaisunsa aikaan suurin ja upein teos lajissaan. Besler, joka ei koskaan pitänyt itseään tiedemiehenä, perusti työnsä aikansa kirjallisuuteen ja vaikutti siten merkittävästi monien merentakaisten kasvien tuomiseen Saksaan. Huolimatta siitä, että Weimarin herttua Bernhardin johtamat ruotsalaiset joukot ryöstivät puutarhan vuonna 1633/34 ja että se rakennettiin uudelleen vuonna 1998, taidegrafiikkamme hienot linjat ja yksityiskohdat antavat meille mahdollisuuden astua ajassa taaksepäin ja katsoa Basilius Beslerin silmin. Näiden aikoinaan upeiden puutarhojen uudelleenluomisen mahdollistivat Beslerin aikoinaan luomat yksityiskohtaiset kasvien kuvaukset.
Basilius Besler kuoli Nürnbergissä 13. maaliskuuta 1629, mutta hänen vaikutuksensa kasvitieteen maailmaan elää edelleen. Taiteen ja historian arvostamiseen omistautuneena yrityksenä tuotamme korkealaatuisia taidegrafiikkaa Beslerin kasvitieteellisistä kuvituksista. Jokainen taidegrafiikka ilmentää sitä syvää arvostusta, jota Besler tunsi luontoa kohtaan. Jäljennämme huolella hänen piirustustensa hienot linjat ja värit ja herätämme hänen näkemyksensä kasvien maailmasta jälleen henkiin. Tällä tavoin haluamme kunnioittaa Basil Beslerin henkeä ja tuoda hänen merkittävän työnsä laajemman yleisön ulottuville.
Sivu 1 / 1