Sivu 1 / 2
Skagenin taidemaalari Christian Krohg (1852-1925) oli koko elämänsä ajan poliittisesti sitoutunut taiteilija, joka käsitteli kriittisesti yhteiskunnallisia kysymyksiä taidemaalarina, kirjailijana ja toimittajana. Tunnelmalliset kuvakohtaukset vähäosaisten ihmisten elämästä luovat vaikutelman välittömästä vaikutuksesta ja konkreettisesta fyysisyydestä.
Christian Krohg syntyi Oslon lähellä ja lähti vuonna 1874 Saksaan opiskelemaan taidetta. Ensin Karlsruhessa Badenin suurherttuan taidekoulussa, jossa hän tapasi kuvanveistäjä ja taidemaalari Max Klingerin, ja sitten Berliinin akatemiassa. Yksi hänen taiteellisen kehityksensä merkittävimmistä vaiheista oli hänen oleskelunsa Pariisissa vuosina 1881-1882, jossa Édouard Manet'n maalaustaide teki Krohgiin vaikutuksen. Tuon matkan impressionistisia vaikutteita hän käytti myöhemmissä teoksissaan, kun hän Tanskan Skagenin taiteilijakolonian jäsenenä teki tavallisten ihmisten vaikeasta elämästä toistuvan kuva-aiheensa. Hänen aiemmin homogeeninen väripalettinsa muuttui nyt kirkkaammaksi ja kontrastikkaammaksi. Siniset, punaiset ja vihreät sävyt antoivat maalaukselle lisää syvyyttä, siveltimenvedoista tuli leveämpiä ja toisinaan impulsiivisempia. Esimerkiksi Krohgin maalaus Albertine i politilægens venteværelse kuvaa tapahtumaa hänen vuonna 1886 ilmestyneestä romaanistaan Albertine. Prostituutiosta ja porvarillisesta kaksinaismoraalista kertova teos aiheutti aluksi skandaalin, kun se takavarikoitiin. Nyt Christian Krohg onnistui kuitenkin herättämään suurta innostusta aikalaiskriitikkojen keskuudessa, mikä auttoi häntä saavuttamaan läpimurtonsa taidemaalarina.
Vuosina 1890-1910 Christian Krogh työskenteli toimittajana Verdens Gang -nimisessä päivälehdessä, joka oli tuolloin Norjan laajalevikkisin poliittinen lehti. Vuodesta 1909 lähtien hän toimi valtion taideakatemian professorina ja myöhemmin, kuolemaansa asti vuonna 1925, akatemian johtajana. Christian Krogh oli naimisissa entisen oppilaansa, taidemaalari Oda Kroghin kanssa. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, mutta vain hänen poikansa Per kääntyi myös taiteen pariin taidemaalarina ja kirjankuvittajana.
Skagenin taidemaalari Christian Krohg (1852-1925) oli koko elämänsä ajan poliittisesti sitoutunut taiteilija, joka käsitteli kriittisesti yhteiskunnallisia kysymyksiä taidemaalarina, kirjailijana ja toimittajana. Tunnelmalliset kuvakohtaukset vähäosaisten ihmisten elämästä luovat vaikutelman välittömästä vaikutuksesta ja konkreettisesta fyysisyydestä.
Christian Krohg syntyi Oslon lähellä ja lähti vuonna 1874 Saksaan opiskelemaan taidetta. Ensin Karlsruhessa Badenin suurherttuan taidekoulussa, jossa hän tapasi kuvanveistäjä ja taidemaalari Max Klingerin, ja sitten Berliinin akatemiassa. Yksi hänen taiteellisen kehityksensä merkittävimmistä vaiheista oli hänen oleskelunsa Pariisissa vuosina 1881-1882, jossa Édouard Manet'n maalaustaide teki Krohgiin vaikutuksen. Tuon matkan impressionistisia vaikutteita hän käytti myöhemmissä teoksissaan, kun hän Tanskan Skagenin taiteilijakolonian jäsenenä teki tavallisten ihmisten vaikeasta elämästä toistuvan kuva-aiheensa. Hänen aiemmin homogeeninen väripalettinsa muuttui nyt kirkkaammaksi ja kontrastikkaammaksi. Siniset, punaiset ja vihreät sävyt antoivat maalaukselle lisää syvyyttä, siveltimenvedoista tuli leveämpiä ja toisinaan impulsiivisempia. Esimerkiksi Krohgin maalaus Albertine i politilægens venteværelse kuvaa tapahtumaa hänen vuonna 1886 ilmestyneestä romaanistaan Albertine. Prostituutiosta ja porvarillisesta kaksinaismoraalista kertova teos aiheutti aluksi skandaalin, kun se takavarikoitiin. Nyt Christian Krohg onnistui kuitenkin herättämään suurta innostusta aikalaiskriitikkojen keskuudessa, mikä auttoi häntä saavuttamaan läpimurtonsa taidemaalarina.
Vuosina 1890-1910 Christian Krogh työskenteli toimittajana Verdens Gang -nimisessä päivälehdessä, joka oli tuolloin Norjan laajalevikkisin poliittinen lehti. Vuodesta 1909 lähtien hän toimi valtion taideakatemian professorina ja myöhemmin, kuolemaansa asti vuonna 1925, akatemian johtajana. Christian Krogh oli naimisissa entisen oppilaansa, taidemaalari Oda Kroghin kanssa. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, mutta vain hänen poikansa Per kääntyi myös taiteen pariin taidemaalarina ja kirjankuvittajana.