Christian Rohlfsin taiteellinen koulutus sai alkunsa vahingossa, kun Rohlfs putosi puusta 15-vuotiaana ja sai vakavan jalkavamman. Hän vietti kaksi vuotta sairaalassa. Tänä aikana hänen lääkärinsä, tohtori Ernst Stolle, antoi hänelle tylsyyttä vastaan kyniä ja piirustuspaperia, ja pian tämän jälkeen hän huomasi pojan lahjakkuuden ja esitteli hänet Berliinissä taidemaalari ja taidekirjailija Ludwig Pietschille. Pietsch suositteli hänelle opiskelua suurherttuan taideakatemiassa Weimarissa, jossa hän pian sen jälkeen aloitti figuuri- ja historiamaalauksen opinnot. Kun Rohlfs oli 24-vuotias, häntä vaivasi krooninen luuydinsairaus jalassaan niin, että hänen jalkansa jouduttiin amputoimaan. Vuotta myöhemmin Rohlfs jatkoi opintojaan. Rohlfsin teokset heijastavat erilaisia aikavirtauksia, sillä hän mukautti tyyliään jatkuvasti ajankohtaisiin tapahtumiin ja pysyi ajan hermolla.
Opintojensa jälkeen hän keskittyi impressionismiin, kunnes hänet kutsuttiin Hoofin kartanoon luomaan muotokuvia ja maalauksia kartanosta. Lopulta aikansa merkittävin taidekeräilijä Ernst Osthaus kutsui hänet Hageniin Folkwang-museoon, jossa hänen oli määrä pitää maalauskoulua. Hanke kuitenkin epäonnistui. Myöhemmin Rohlfs tutustui ekspressionismiin, joka sopi hänen mieltymyksiinsä paremmin ja jolle hän omistautui siitä lähtien. Vasta 70-vuotiaana Rohlfs meni naimisiin vain 22-vuotiaan Helene Vogtin kanssa, joka oli tuolloin nuori vaimo. Lisäksi hänet valittiin Deutscher Künstlerbundin tuomariston jäseneksi, mikä antoi hänelle uutta motivaatiota työhönsä. 75-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen hän muutti jälleen tyyliään ja kuvasi siitä lähtien kaupunkinäkymiä ja maisemia. Vähän myöhemmin hän maalasi kasveja.
Kun kansallissosialistit kaappasivat vallan, silloinen poliitikko Joseph Goebbels takavarikoi lukuisia Rohlfsin taideteoksia "degeneroituneina", häneltä kiellettiin maalaaminen ja hänet erotettiin Preussin taideakatemiasta Berliinissä päivää ennen kuolemaansa. Lukuisat kunniamaininnat hänen elinaikanaan osoittavat kuitenkin, että hän nautti tunnustusta. Rohlfs on jäänyt taidehistoriaan ekspressionismin merkittävimpänä edustajana.
Christian Rohlfsin taiteellinen koulutus sai alkunsa vahingossa, kun Rohlfs putosi puusta 15-vuotiaana ja sai vakavan jalkavamman. Hän vietti kaksi vuotta sairaalassa. Tänä aikana hänen lääkärinsä, tohtori Ernst Stolle, antoi hänelle tylsyyttä vastaan kyniä ja piirustuspaperia, ja pian tämän jälkeen hän huomasi pojan lahjakkuuden ja esitteli hänet Berliinissä taidemaalari ja taidekirjailija Ludwig Pietschille. Pietsch suositteli hänelle opiskelua suurherttuan taideakatemiassa Weimarissa, jossa hän pian sen jälkeen aloitti figuuri- ja historiamaalauksen opinnot. Kun Rohlfs oli 24-vuotias, häntä vaivasi krooninen luuydinsairaus jalassaan niin, että hänen jalkansa jouduttiin amputoimaan. Vuotta myöhemmin Rohlfs jatkoi opintojaan. Rohlfsin teokset heijastavat erilaisia aikavirtauksia, sillä hän mukautti tyyliään jatkuvasti ajankohtaisiin tapahtumiin ja pysyi ajan hermolla.
Opintojensa jälkeen hän keskittyi impressionismiin, kunnes hänet kutsuttiin Hoofin kartanoon luomaan muotokuvia ja maalauksia kartanosta. Lopulta aikansa merkittävin taidekeräilijä Ernst Osthaus kutsui hänet Hageniin Folkwang-museoon, jossa hänen oli määrä pitää maalauskoulua. Hanke kuitenkin epäonnistui. Myöhemmin Rohlfs tutustui ekspressionismiin, joka sopi hänen mieltymyksiinsä paremmin ja jolle hän omistautui siitä lähtien. Vasta 70-vuotiaana Rohlfs meni naimisiin vain 22-vuotiaan Helene Vogtin kanssa, joka oli tuolloin nuori vaimo. Lisäksi hänet valittiin Deutscher Künstlerbundin tuomariston jäseneksi, mikä antoi hänelle uutta motivaatiota työhönsä. 75-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen hän muutti jälleen tyyliään ja kuvasi siitä lähtien kaupunkinäkymiä ja maisemia. Vähän myöhemmin hän maalasi kasveja.
Kun kansallissosialistit kaappasivat vallan, silloinen poliitikko Joseph Goebbels takavarikoi lukuisia Rohlfsin taideteoksia "degeneroituneina", häneltä kiellettiin maalaaminen ja hänet erotettiin Preussin taideakatemiasta Berliinissä päivää ennen kuolemaansa. Lukuisat kunniamaininnat hänen elinaikanaan osoittavat kuitenkin, että hän nautti tunnustusta. Rohlfs on jäänyt taidehistoriaan ekspressionismin merkittävimpänä edustajana.
Sivu 1 / 2