Cristoforo de Predis, josta käytetään usein nimitystä Cristoforo de Preda, oli mestarillinen taidemaalari, joka työskenteli upeassa Milanossa vuosina 1467-1486. Kukoistavan renessanssin aikana kirjat eivät olleet pelkästään tiedonvälitysvälineitä vaan myös hienoja taide-esineitä. Ja tässä taidokkaan kirjasuunnittelun universumissa Cristoforo oli keskeisessä asemassa.
Tänä tallentamisen ja arkistoinnin aikakautena Cristoforon elämää valaisivat historian sirpaleet. Cristoforo kuului aikoinaan isänsä Leonardon johtamaan varakkaaseen perheeseen, mutta koki ajan ja kohtalon leikin, kun hänen perheensä omaisuus alkoi hupeta vuoden 1450 jälkeen. Vaikka hän itse oli kuuro ja mykkä, hänellä oli ainutlaatuinen kyky kommunikoida taiteensa kautta. Tästä kertoo hänen veljiensä liikuttava kirje vuodelta 1472 Galeazzo Maria Sforzalle. He pyysivät herttua kunnioittamaan kuuron veljensä itsenäisyyttä ja antamaan hänen hyötyä perinnöstään vammastaan huolimatta. Pyynnöstä liikuttunut Galeazzo vastasi myöntävästi. Tämä hetki todistaa paitsi hänen perheensä huolenpidosta myös Cristoforon vaikuttavasta taidegrafiikan lahjakkuudesta. Tämä lahjakkuus ei jäänyt huomaamatta aikansa suurilta, varsinkin kun Cristoforo työskenteli eräille arvostetuimmista lombardialaisista perheistä, kuten herttua Galeazzo Maria Sforzalle.
Tyylillisesti Cristoforo de Predis oli aikansa todellinen taiteilija. Hän ammensi inspiraatiota Flanderin hienoimmista miniatyyreistä ja sekoitti taitavasti tämän pohjoisen tyylin muiden italialaisten valokuvaajien, kuten Belbello da Pavian, vaikutuksiin. Cristoforo ei ollut vain aikansa edustaja vaan myös edelläkävijä. Hänen vaikuttavimmassa teoksessaan, Torinon legendaarisessa teoksessa, hän sekoitti taitavasti uskonnollisia aiheita arkielämän kohtauksiin. Nämä häikäisevillä väreillä elävät mestarilliset teokset ovat nykyään saatavilla taidegrafiikoina, jotka ovat yksityiskohdiltaan ja laadultaan mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Cristoforo de Predisin taidegrafiikan nykyään omistava henkilö pitää hallussaan paitsi taideteosta myös palaa historiaa.
Cristoforo de Predis, josta käytetään usein nimitystä Cristoforo de Preda, oli mestarillinen taidemaalari, joka työskenteli upeassa Milanossa vuosina 1467-1486. Kukoistavan renessanssin aikana kirjat eivät olleet pelkästään tiedonvälitysvälineitä vaan myös hienoja taide-esineitä. Ja tässä taidokkaan kirjasuunnittelun universumissa Cristoforo oli keskeisessä asemassa.
Tänä tallentamisen ja arkistoinnin aikakautena Cristoforon elämää valaisivat historian sirpaleet. Cristoforo kuului aikoinaan isänsä Leonardon johtamaan varakkaaseen perheeseen, mutta koki ajan ja kohtalon leikin, kun hänen perheensä omaisuus alkoi hupeta vuoden 1450 jälkeen. Vaikka hän itse oli kuuro ja mykkä, hänellä oli ainutlaatuinen kyky kommunikoida taiteensa kautta. Tästä kertoo hänen veljiensä liikuttava kirje vuodelta 1472 Galeazzo Maria Sforzalle. He pyysivät herttua kunnioittamaan kuuron veljensä itsenäisyyttä ja antamaan hänen hyötyä perinnöstään vammastaan huolimatta. Pyynnöstä liikuttunut Galeazzo vastasi myöntävästi. Tämä hetki todistaa paitsi hänen perheensä huolenpidosta myös Cristoforon vaikuttavasta taidegrafiikan lahjakkuudesta. Tämä lahjakkuus ei jäänyt huomaamatta aikansa suurilta, varsinkin kun Cristoforo työskenteli eräille arvostetuimmista lombardialaisista perheistä, kuten herttua Galeazzo Maria Sforzalle.
Tyylillisesti Cristoforo de Predis oli aikansa todellinen taiteilija. Hän ammensi inspiraatiota Flanderin hienoimmista miniatyyreistä ja sekoitti taitavasti tämän pohjoisen tyylin muiden italialaisten valokuvaajien, kuten Belbello da Pavian, vaikutuksiin. Cristoforo ei ollut vain aikansa edustaja vaan myös edelläkävijä. Hänen vaikuttavimmassa teoksessaan, Torinon legendaarisessa teoksessa, hän sekoitti taitavasti uskonnollisia aiheita arkielämän kohtauksiin. Nämä häikäisevillä väreillä elävät mestarilliset teokset ovat nykyään saatavilla taidegrafiikoina, jotka ovat yksityiskohdiltaan ja laadultaan mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Cristoforo de Predisin taidegrafiikan nykyään omistava henkilö pitää hallussaan paitsi taideteosta myös palaa historiaa.
Sivu 1 / 1