Vaikka Argentiinassa ja Uruguayssa on edelleen italialaisia maahanmuuttajia, Brasiliassa he ovat pikemminkin vähemmistönä. Silti kenkä on tuottanut Sugarloaf Mountainille myös merkittäviä aikalaisia, kuten taidemaalari Eliseu Visconti.
Visconti syntyi italialaisena vuonna 1866 kylässä Salernon maakunnassa Napolin eteläpuolella. Kahdeksantoistavuotiaana löydämme hänet jo Rio de Janeirosta, joten hän muutti perheensä kanssa Uuteen maailmaan lapsena tai teini-ikäisenä - kuten niin monet italialaiset tuohon aikaan, nimenomaan "Mezzogiornosta", maan eteläosasta. Vuonna 1884 Visconti pääsi kahdeksantoista vuotiaana Academia Imperial des Belas Artesiin, jota kutsuttiin niin, koska Brasilia oli vielä vuoteen 1889 asti keisarikunta. Visconti opiskeli professoreiden Henrique Bernardellin ja Rodolfo Amodeon johdolla, jotka olivat jo Uudessa maailmassa syntyneiden italialaisten jälkeläisiä (siksi espanjalaiset etunimet). Visconti voitti jo vuonna 1888 Akatemian kultamitalin, mutta epäonnistui muiden taistelutovereidensa kanssa yrityksessä uudistaa maalausta ja koulutusmenetelmiä. "Vapaa studio" kesti vain lyhyen aikaa.
Vuonna 1892 Visconti palasi Eurooppaan. Pariisissa hän opiskeli École des Beaux Artsin lisäksi myös kansallisessa koristemaalauskoulussa ja suuntautui jugendtyyliin. Hänen teoksiaan hyväksyttiin "Salon National des Beaux Arts" -salonissa sekä "Societé des Artistes Francais" -järjestössä. Vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä hän edusti kotimaataan Brasiliaa kahdella maalauksella ja voitti hopeamitalin nuoren tytön muotokuvalla "Gioventù" (Nuoruus). Kapinallisena syrjäytetty Eliseu Visconti palasi Bralilieniin vakiintuneena ja arvostettuna taiteilijana. Hänen myötä "jugendtyylistä" tuli Brasiliassa kunnioitettavaa. Rion ja Sao Paulon näyttelyiden, postimerkkikilpailun voiton, Rio de Janeiron kaupunginteatterin lavasteiden luomisen sekä Saint Louisin (Yhdysvallat) maailmannäyttelyssä 1904 saadun kultamitalin "The Reward of Saint Sebastian" -teokselle jälkeen hänet kutsuttiin vanhaan akatemiaansa maalaustaiteen professoriksi Henrique Bernardellin seuraajaksi. Hän toimi tässä tehtävässä vuoteen 1913 asti.
Palattuaan Pariisiin Visconti ryhtyi työstämään suuren mittakaavan seinämaalauksia Rion kunnallisen teatterin aulaan. Ensimmäinen maailmansota esti kuitenkin hänen kotiinpaluunsa, ja hän jäi Ranskaan vuoteen 1920 asti. Hänen taulunsa kuljetettiin Rioon laivalla vuonna 1915 - onneksi ne eivät joutuneet sukellusvenesodan uhriksi! Sodan päätyttyä Visconti palasi lopullisesti kotiinsa ja omistautui enemmän seinämaalauksille, esimerkiksi Rion oikeuspalatsissa Brasilian Portugalista itsenäistymisen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1922.
Brasilian jugendtyylin pioneeri kuoli Riossa 15. lokakuuta 1944. Nykyään hänen maalauksensa koristavat kaikkia Brasilian suurimpia museoita.
Vaikka Argentiinassa ja Uruguayssa on edelleen italialaisia maahanmuuttajia, Brasiliassa he ovat pikemminkin vähemmistönä. Silti kenkä on tuottanut Sugarloaf Mountainille myös merkittäviä aikalaisia, kuten taidemaalari Eliseu Visconti.
Visconti syntyi italialaisena vuonna 1866 kylässä Salernon maakunnassa Napolin eteläpuolella. Kahdeksantoistavuotiaana löydämme hänet jo Rio de Janeirosta, joten hän muutti perheensä kanssa Uuteen maailmaan lapsena tai teini-ikäisenä - kuten niin monet italialaiset tuohon aikaan, nimenomaan "Mezzogiornosta", maan eteläosasta. Vuonna 1884 Visconti pääsi kahdeksantoista vuotiaana Academia Imperial des Belas Artesiin, jota kutsuttiin niin, koska Brasilia oli vielä vuoteen 1889 asti keisarikunta. Visconti opiskeli professoreiden Henrique Bernardellin ja Rodolfo Amodeon johdolla, jotka olivat jo Uudessa maailmassa syntyneiden italialaisten jälkeläisiä (siksi espanjalaiset etunimet). Visconti voitti jo vuonna 1888 Akatemian kultamitalin, mutta epäonnistui muiden taistelutovereidensa kanssa yrityksessä uudistaa maalausta ja koulutusmenetelmiä. "Vapaa studio" kesti vain lyhyen aikaa.
Vuonna 1892 Visconti palasi Eurooppaan. Pariisissa hän opiskeli École des Beaux Artsin lisäksi myös kansallisessa koristemaalauskoulussa ja suuntautui jugendtyyliin. Hänen teoksiaan hyväksyttiin "Salon National des Beaux Arts" -salonissa sekä "Societé des Artistes Francais" -järjestössä. Vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä hän edusti kotimaataan Brasiliaa kahdella maalauksella ja voitti hopeamitalin nuoren tytön muotokuvalla "Gioventù" (Nuoruus). Kapinallisena syrjäytetty Eliseu Visconti palasi Bralilieniin vakiintuneena ja arvostettuna taiteilijana. Hänen myötä "jugendtyylistä" tuli Brasiliassa kunnioitettavaa. Rion ja Sao Paulon näyttelyiden, postimerkkikilpailun voiton, Rio de Janeiron kaupunginteatterin lavasteiden luomisen sekä Saint Louisin (Yhdysvallat) maailmannäyttelyssä 1904 saadun kultamitalin "The Reward of Saint Sebastian" -teokselle jälkeen hänet kutsuttiin vanhaan akatemiaansa maalaustaiteen professoriksi Henrique Bernardellin seuraajaksi. Hän toimi tässä tehtävässä vuoteen 1913 asti.
Palattuaan Pariisiin Visconti ryhtyi työstämään suuren mittakaavan seinämaalauksia Rion kunnallisen teatterin aulaan. Ensimmäinen maailmansota esti kuitenkin hänen kotiinpaluunsa, ja hän jäi Ranskaan vuoteen 1920 asti. Hänen taulunsa kuljetettiin Rioon laivalla vuonna 1915 - onneksi ne eivät joutuneet sukellusvenesodan uhriksi! Sodan päätyttyä Visconti palasi lopullisesti kotiinsa ja omistautui enemmän seinämaalauksille, esimerkiksi Rion oikeuspalatsissa Brasilian Portugalista itsenäistymisen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1922.
Brasilian jugendtyylin pioneeri kuoli Riossa 15. lokakuuta 1944. Nykyään hänen maalauksensa koristavat kaikkia Brasilian suurimpia museoita.
Sivu 1 / 1