Taide on aina aikansa peili. Emil Raun maalaukset vastasivat (ja vastaavat edelleen) monien ihmisten syvään tarpeeseen: Taustalla sinertävät Alppien vuoristot, etualalla reipas tyttö, jolla on ruusuiset posket dirndlissä, kolme perinteiseen asuun pukeutunutta maanviljelijää tervehtimässä toisiaan ja keskustelemassa rennosti keskellä alppiniittyjä, alppilaitumia tai maalaismaisemissa (mutta tahrattomissa) maalaistaloissa. Baijerilainen kulttuurimaisema, elämänilo, alkuperäinen maaseutuyhteisö, puhdas ja ruusuinen ja idyllinen, usein ylisuurten runoalbumien tai dekaalikuvien patinoituneena.

Emil Rau menestyi hyvin baijerilaisvaikutteisella genremaalauksellaan. Genremaalauksessa kuvataan suosittuja arkipäivän kohtauksia, joissa korostuvat tavat, puvut ja perinteet, useimmiten tiettyjen ihmisryhmien ja ammattien piirissä. Genremaalauksia oli jo antiikin aikana, esimerkiksi kreikkalaisissa maljakoissa ja Egyptin seinämaalauksissa. Myös hollantilaisten mestarilliset genremaalaukset, esimerkiksi karkeat kapakkakohtaukset, ovat tunnettuja. Se, missä määrin nämä kohtaukset olivat todella realistisia vai eivätkö ne pikemminkin korostaneet tiettyjä piirteitä, on avoin kysymys. 1700-luvun lopusta lähtien genremaalausta kehitettiin kaikkiin mahdollisiin arkipäiväisiin aiheisiin: aiheita olivat esimerkiksi ajojahti, työpäivät suutarin pajalla tai apteekissa, maalaishäät, pesijät joen rannalla ja niin edelleen. Franz Carl Spitzwegin öljyvärimaalaukset, joissa hän kuvasi sympaattisesti, humoristisesti ja yksityiskohtia rakastavasti pikkuporvarilliseen miljööseen sijoittuvia kohtauksia ja muotokuvia, ovat jo sananmukaisesti kuuluisia. 1800-luvulla genremaalauksille syntyi suuri yleisö: kasvava keskiluokka pystyi ja halusi koristella kotejaan maalauksilla, ja myös sarjaromaaneja, opaskirjoja ja kaikenlaisia viihdetekstejä julkaisevat aikakauslehdet kuvittavat artikkeleitaan mielellään genremaalauksilla, usein yksinkertaisilla puukaiverruksilla, mutta yhä yksinkertaisemmilla painomenetelmillä myös värillisillä litografioilla. Emil Rau maalasi tälle yleisölle. Hänen kuvituksiaan julkaistiin nuorisolehdessä "Jugendlust", perhelehdessä "Gartenlaube" tai viikoittaisessa "Fliegende Blätter" -lehdessä, joka sisälsi satiireja, karikatyyrejä, runoja ja tarinoita saksalaisesta porvaristosta (esimerkiksi "Biedermann" on yksi sen keksinnöistä) ja johon muun muassa Wilhelm Busch teki kuvituksia. Emil Raun lukuisat öljyvärimaalaukset, jotka ovat lähes yksinomaan muotokuvia ja kohtauksia Alppien maaseudulta, löytävät edelleen yleisönsä - ja hintansa, sillä "alkuperäistä Rauta" tuskin saa nykyään alle 2000 eurolla.

Rau syntyi Dresdenissä vuonna 1858. Hän ei siirtynyt isoisänsä ja isänsä (molemmat olivat hovilitografeja eli työskentelivät Saksien hovin palveluksessa) pitkään toimineeseen litografiatyöpajaan, vaan kirjoittautui Dresdenin taideakatemiaan vuonna 1875 muun muassa Leon Pohlen ja Ferdinand Wilhelm Pauwelsin oppilaana. 1879 hän siirtyi Münchenin Kuvataideakatemiaan, jossa hän opiskeli muun muassa Alexander Wagnerin ja Wilhelm Lindenschmit nuoremman oppilaana. Vuodesta 1883 alkaen Rau työskenteli Münchenissä freelance-kuvittajana ja -maalarina lukuun ottamatta kahden vuoden oleskelua Dresdenissä vuosina 1882-1884. Münchenissä hän avioitui vuonna 1886 baijerilaisesta Oberstreun kylästä kotoisin olevan Annamaria Dietzerin kanssa; pariskunnalle syntyi neljä poikaa. Emil Rau kuoli vuonna 1937.