Eugène Jansson sai pianotunteja seitsemänvuotiaana, mikä ei ollut tuohon aikaan itsestäänselvyys, varsinkaan postinkantajan pojalle. Hänen vanhempansa, erityisesti hänen äitinsä, pitivät poikiensa musiikillista koulutusta erittäin tärkeänä. Menestyksekkäästi. Eugènen lisäksi myös hänen nuorempi veljensä Adrian aloitti myöhemmin taiteilijan uran - tosin eri tavalla kuin heidän äitinsä oli tarkoittanut. Eugène sairastui 14-vuotiaana tulirokkoihin. Syntyi komplikaatioita, jotka vaurioittivat hänen kuuloaan pysyvästi. Hän joutui luopumaan pianonsoitosta ja siirtyi sen sijaan maalaamiseen. 16-vuotiaana hän aloitti taideopinnot Tukholman Slöjdskolanissa, nykyisessä Konstfackissa. Lisäksi hän kävi Edvard Perséuksen luokan ja valmistui Tukholman Kungliga Konsthögskolanista. Toisin kuin monilla opiskelutovereillaan, nuorella taiteilijalla ei kuitenkaan ollut varaa tuolloin tavanomaiseen opiskeluaikaiseen oleskeluun ulkomailla. Selvitäkseen toimeentulostaan hän ryhtyi entisen opettajansa Perséuksen avustajaksi. Tästä työstä hän pystyi luopumaan vuonna 1885, kun ensimmäiset taloudelliset onnistumiset tulivat muutaman asetelman myynnistä. Hän ei saanut rahaa muotokuvistaan ja maisemakuvistaan, joita hän esitti taiteilijayhdistys Opponenternan näyttelyyn, mutta ainakin tunnustusta.
Vaikka Jansson oli vilkkaassa vuorovaikutuksessa muiden taiteilijoiden, kuten ARTISTREPLEPLACE0:n tai ARTISTREPLEPLACE1:n, kanssa, hän eli melko eristäytynyttä elämää. Johtuiko se hänen kuulon heikkenemisestään? Isänsä kuoleman jälkeen hän muutti äitinsä ja veljensä kanssa Mariabergetiin Södermalmille. Ikkunasta ulos katsellessaan taiteilija löysi monia motiivejaan Söder Mälarstrandista kaupungin laitamilla sijaitseviin työläisten asuinalueisiin. Jansson kuvasi niitä voimakkailla siveltimenvedoilla myöhäisimpressionismin ja symbolismin tyyliin, usein tummansinisessä yövalossa kylpevinä. Suuri formaatti ja epätavallinen maalaustyyli eivät sopineet yleisön makuun. Menestys ei siis aluksi toteutunut.
Tämä muuttui, kun hän tapasi pankkiiri Ernest Thielin. Thiel omisti suuren taidekokoelman, joka koostui pääasiassa skandinaavisten taiteilijoiden teoksista, kuten Edvard Munchin ja August Strindbergin maalauksista. Thielistä tuli Eugène Janssonin tärkein mesenaatti ja asiakas. Vuosisadanvaihde merkitsi myös taiteellisesti uuden aikakauden alkua Janssonille. Hän etsi uusia aiheita ja löysi ne miesten alastonkuvista. Vuonna 1912 olympialaiset järjestettiin hänen kotikaupungissaan. Koska hän oli itse innokas voimistelija ja innostunut urheilijoiden suorituksista, hän kuvasi lukuisia urheilijoita uimareista painonnostajiin. Hänen kiinnostuksensa malleihinsa ei kuitenkaan ollut pelkästään taiteellista. Taiteilija ei tosin koskaan avoimesti myöntänyt homoseksuaalisuuttaan. Hänellä oli kuitenkin vuosien ajan suhde kymmenen vuotta nuorempaan puuseppä Knut Nymaniin, jonka hän oli tavannut uimahallissa ja jota hän oli kuvannut useita kertoja. Suurikokoinen maalaus "Naken Yngling" esittää Knut Nymania. Janssonin kuoleman jälkeen Eugènen veli Adrian, joka itse oli homoseksuaali, tuhosi kaikki kirjeet, jotka hän oli vaihtanut rakastajansa kanssa. Vuoteen 1944 asti homoseksuaalisuus oli Ruotsissa rangaistava teko.
Eugène Jansson sai pianotunteja seitsemänvuotiaana, mikä ei ollut tuohon aikaan itsestäänselvyys, varsinkaan postinkantajan pojalle. Hänen vanhempansa, erityisesti hänen äitinsä, pitivät poikiensa musiikillista koulutusta erittäin tärkeänä. Menestyksekkäästi. Eugènen lisäksi myös hänen nuorempi veljensä Adrian aloitti myöhemmin taiteilijan uran - tosin eri tavalla kuin heidän äitinsä oli tarkoittanut. Eugène sairastui 14-vuotiaana tulirokkoihin. Syntyi komplikaatioita, jotka vaurioittivat hänen kuuloaan pysyvästi. Hän joutui luopumaan pianonsoitosta ja siirtyi sen sijaan maalaamiseen. 16-vuotiaana hän aloitti taideopinnot Tukholman Slöjdskolanissa, nykyisessä Konstfackissa. Lisäksi hän kävi Edvard Perséuksen luokan ja valmistui Tukholman Kungliga Konsthögskolanista. Toisin kuin monilla opiskelutovereillaan, nuorella taiteilijalla ei kuitenkaan ollut varaa tuolloin tavanomaiseen opiskeluaikaiseen oleskeluun ulkomailla. Selvitäkseen toimeentulostaan hän ryhtyi entisen opettajansa Perséuksen avustajaksi. Tästä työstä hän pystyi luopumaan vuonna 1885, kun ensimmäiset taloudelliset onnistumiset tulivat muutaman asetelman myynnistä. Hän ei saanut rahaa muotokuvistaan ja maisemakuvistaan, joita hän esitti taiteilijayhdistys Opponenternan näyttelyyn, mutta ainakin tunnustusta.
Vaikka Jansson oli vilkkaassa vuorovaikutuksessa muiden taiteilijoiden, kuten ARTISTREPLEPLACE0:n tai ARTISTREPLEPLACE1:n, kanssa, hän eli melko eristäytynyttä elämää. Johtuiko se hänen kuulon heikkenemisestään? Isänsä kuoleman jälkeen hän muutti äitinsä ja veljensä kanssa Mariabergetiin Södermalmille. Ikkunasta ulos katsellessaan taiteilija löysi monia motiivejaan Söder Mälarstrandista kaupungin laitamilla sijaitseviin työläisten asuinalueisiin. Jansson kuvasi niitä voimakkailla siveltimenvedoilla myöhäisimpressionismin ja symbolismin tyyliin, usein tummansinisessä yövalossa kylpevinä. Suuri formaatti ja epätavallinen maalaustyyli eivät sopineet yleisön makuun. Menestys ei siis aluksi toteutunut.
Tämä muuttui, kun hän tapasi pankkiiri Ernest Thielin. Thiel omisti suuren taidekokoelman, joka koostui pääasiassa skandinaavisten taiteilijoiden teoksista, kuten Edvard Munchin ja August Strindbergin maalauksista. Thielistä tuli Eugène Janssonin tärkein mesenaatti ja asiakas. Vuosisadanvaihde merkitsi myös taiteellisesti uuden aikakauden alkua Janssonille. Hän etsi uusia aiheita ja löysi ne miesten alastonkuvista. Vuonna 1912 olympialaiset järjestettiin hänen kotikaupungissaan. Koska hän oli itse innokas voimistelija ja innostunut urheilijoiden suorituksista, hän kuvasi lukuisia urheilijoita uimareista painonnostajiin. Hänen kiinnostuksensa malleihinsa ei kuitenkaan ollut pelkästään taiteellista. Taiteilija ei tosin koskaan avoimesti myöntänyt homoseksuaalisuuttaan. Hänellä oli kuitenkin vuosien ajan suhde kymmenen vuotta nuorempaan puuseppä Knut Nymaniin, jonka hän oli tavannut uimahallissa ja jota hän oli kuvannut useita kertoja. Suurikokoinen maalaus "Naken Yngling" esittää Knut Nymania. Janssonin kuoleman jälkeen Eugènen veli Adrian, joka itse oli homoseksuaali, tuhosi kaikki kirjeet, jotka hän oli vaihtanut rakastajansa kanssa. Vuoteen 1944 asti homoseksuaalisuus oli Ruotsissa rangaistava teko.
Sivu 1 / 1