Aikana, jolloin espanjalaiset valloittajat hallitsivat inkavaltakuntaa, syntyi merkittävä persoonallisuus: Felipe Guaman Poma de Ayala, joka syntyi noin vuonna 1535 ja joka tunnettiin myös nimellä Huamán Poma. Aatelinen quechuan jälkeläinen otti historioitsijan ja kronikoitsijan roolin ja dokumentoi maanmiestensä kärsimykset Espanjan vallan ikeen alla. Hänen vaikuttava teoksensa, kuvitettu kronikka "Nueva corónica y buen gobierno", on edelleen ajan hellittämätön dokumentti. Guaman Poma oli peräisin kuninkaallisesta suvusta nykyisen Ayacuchon alueella Perussa, ja hän oli suoraan merkittävän alkuperäiskansojen valloittajan Huaman-Chava-Ayauca Yarovilca-Huanucon suora jälkeläinen. Vaikka hän oppi nuoruudessaan espanjan kielen, hänen kirjoitustyylinsä vivahteet todistavat hänen syvään juurtuneesta quechuan-identiteetistään. Vuonna 1615, jolloin hän itse väitti olevansa "kahdeksankymmenen vuoden ikäinen", hänen tekstinsä viittaa kuitenkin mahdolliseen syntymäaikaan noin vuonna 1550. Guaman Poman monipuolisesta elämästä kertoo hänen aktiivinen roolinsa tulkkina, kirkon avustajana ja espanjalaisen tuomarin kirjurina. Menetettyään omaisuutensa noin vuonna 1600 hän aloitti kuitenkin ratkaisevan tärkeän matkansa maan halki, joka johti hänen pääteoksensa säveltämiseen.
Guaman Poman kuninkaallista sukujuurta, hänen Huaman-sukuaan, arvostettiin suuresti inkavaltakunnassa. Tämä soturisuku ja maanomistajat kunnioittivat Perun Andeilla korkealla asuvaa, haukkaa muistuttavaa luonnonvaraista lintua. Espanjalaisten valloituksen jälkeen he joutuivat kuitenkin armottoman vainon kohteeksi. Niitä pidettiin uhkana, joka voisi häiritä järjestystä, ja niinpä niiden omaisuus takavarikoitiin ja jaettiin. Suku hajaantui suurelta osin eri puolille Perua ja Ecuadoria, mutta joidenkin tarinoiden mukaan heidän suorat jälkeläisensä ovat aina valmiita ottamaan valtakunnan haltuunsa ja palauttamaan järjestyksen. Aikakirjansa ensimmäisessä osassa Guaman Poma kirjasi matkansa Kuninkaiden kaupunkiin Limaan raportoidakseen Espanjan kuninkaalle. Hän kuvasi, miten hän teki tämän matkan, vaikka oli köyhä ja huonosti pukeutunut. Valitettavasti asiakirja ei koskaan saavuttanut kuningasta. Tämä kronikka on kuitenkin verraton todistus menneisyydestä, jossa Guaman Poma vaati "hyvää hallitusta", joka perustuisi inkojen rakenteisiin, eurooppalaiseen teknologiaan ja kristilliseen teologiaan ja joka vastaisi Andien kansojen tarpeisiin. Kuningas, joka hänen silmissään oli Jumalan jälkeläinen, ei olisi koskaan sallinut tällaisia vääryyksiä, jos hän olisi tiennyt niistä.
"Nueva corónica y buen gobierno" -kirjoituksen alkuperäinen käsikirjoitus on nyt Kööpenhaminan kuninkaallisessa kirjastossa. Se käsittää lähes 1200 sivua, ja siinä on yli 400 piirrosta, jotka kuvaavat alkuperäisväestön jokapäiväistä elämää, siirtomaavallan harjoittamaa riistoa ja inkojen sivilisaation historiallisia hetkiä. Käsikirjoitus, jossa ei ole kappaleita, lukuja tai selkeästi määriteltyjä osioita, on vaikuttava asiakirja, joka kertoo tarinan ainutlaatuisesta näkökulmasta - Espanjan siirtomaavallan alaisena eläneen alkuperäiskansojen aatelismiehen näkökulmasta. Guaman Poma de Ayala on edelleen merkittävä hahmo Perun ja koko Latinalaisen Amerikan historiassa, sillä hän oli paitsi aikansa todistaja myös esiintyjä ja kriitikko.
Aikana, jolloin espanjalaiset valloittajat hallitsivat inkavaltakuntaa, syntyi merkittävä persoonallisuus: Felipe Guaman Poma de Ayala, joka syntyi noin vuonna 1535 ja joka tunnettiin myös nimellä Huamán Poma. Aatelinen quechuan jälkeläinen otti historioitsijan ja kronikoitsijan roolin ja dokumentoi maanmiestensä kärsimykset Espanjan vallan ikeen alla. Hänen vaikuttava teoksensa, kuvitettu kronikka "Nueva corónica y buen gobierno", on edelleen ajan hellittämätön dokumentti. Guaman Poma oli peräisin kuninkaallisesta suvusta nykyisen Ayacuchon alueella Perussa, ja hän oli suoraan merkittävän alkuperäiskansojen valloittajan Huaman-Chava-Ayauca Yarovilca-Huanucon suora jälkeläinen. Vaikka hän oppi nuoruudessaan espanjan kielen, hänen kirjoitustyylinsä vivahteet todistavat hänen syvään juurtuneesta quechuan-identiteetistään. Vuonna 1615, jolloin hän itse väitti olevansa "kahdeksankymmenen vuoden ikäinen", hänen tekstinsä viittaa kuitenkin mahdolliseen syntymäaikaan noin vuonna 1550. Guaman Poman monipuolisesta elämästä kertoo hänen aktiivinen roolinsa tulkkina, kirkon avustajana ja espanjalaisen tuomarin kirjurina. Menetettyään omaisuutensa noin vuonna 1600 hän aloitti kuitenkin ratkaisevan tärkeän matkansa maan halki, joka johti hänen pääteoksensa säveltämiseen.
Guaman Poman kuninkaallista sukujuurta, hänen Huaman-sukuaan, arvostettiin suuresti inkavaltakunnassa. Tämä soturisuku ja maanomistajat kunnioittivat Perun Andeilla korkealla asuvaa, haukkaa muistuttavaa luonnonvaraista lintua. Espanjalaisten valloituksen jälkeen he joutuivat kuitenkin armottoman vainon kohteeksi. Niitä pidettiin uhkana, joka voisi häiritä järjestystä, ja niinpä niiden omaisuus takavarikoitiin ja jaettiin. Suku hajaantui suurelta osin eri puolille Perua ja Ecuadoria, mutta joidenkin tarinoiden mukaan heidän suorat jälkeläisensä ovat aina valmiita ottamaan valtakunnan haltuunsa ja palauttamaan järjestyksen. Aikakirjansa ensimmäisessä osassa Guaman Poma kirjasi matkansa Kuninkaiden kaupunkiin Limaan raportoidakseen Espanjan kuninkaalle. Hän kuvasi, miten hän teki tämän matkan, vaikka oli köyhä ja huonosti pukeutunut. Valitettavasti asiakirja ei koskaan saavuttanut kuningasta. Tämä kronikka on kuitenkin verraton todistus menneisyydestä, jossa Guaman Poma vaati "hyvää hallitusta", joka perustuisi inkojen rakenteisiin, eurooppalaiseen teknologiaan ja kristilliseen teologiaan ja joka vastaisi Andien kansojen tarpeisiin. Kuningas, joka hänen silmissään oli Jumalan jälkeläinen, ei olisi koskaan sallinut tällaisia vääryyksiä, jos hän olisi tiennyt niistä.
"Nueva corónica y buen gobierno" -kirjoituksen alkuperäinen käsikirjoitus on nyt Kööpenhaminan kuninkaallisessa kirjastossa. Se käsittää lähes 1200 sivua, ja siinä on yli 400 piirrosta, jotka kuvaavat alkuperäisväestön jokapäiväistä elämää, siirtomaavallan harjoittamaa riistoa ja inkojen sivilisaation historiallisia hetkiä. Käsikirjoitus, jossa ei ole kappaleita, lukuja tai selkeästi määriteltyjä osioita, on vaikuttava asiakirja, joka kertoo tarinan ainutlaatuisesta näkökulmasta - Espanjan siirtomaavallan alaisena eläneen alkuperäiskansojen aatelismiehen näkökulmasta. Guaman Poma de Ayala on edelleen merkittävä hahmo Perun ja koko Latinalaisen Amerikan historiassa, sillä hän oli paitsi aikansa todistaja myös esiintyjä ja kriitikko.
Sivu 1 / 1