Francois Clouet'n elämä on hieman historian hämärän peitossa, eivätkä monet häntä koskevat tiedot myöskään ole aivan varmoja. Tiedämme vain, että hänen isänsä Jean Clouet, jota luultavasti kutsuttiin aiemmin nimellä Janet Cloet, oli kotoisin Brysselin kaupungin läheltä, joka kuului tuolloin Alankomaihin. Myöhemmin hän asui Ranskassa kuningas Frans I:n hovissa hovimaalarina ja palvelijana, vaikka hän ei ollutkaan ranskalainen. Nuori Francois Clouet syntyi todennäköisesti noin vuonna 1510. Hän sai Ranskan kansalaisuuden. Joskus vuoden 1540 tienoilla hän niin sanotusti peri isänsä viran, ja hänestä tuli myös hovimaalari ja palvelija, ensin kuningas Frans I:n, sitten hänen poikansa ja seuraajansa Henrik II:n ja lopulta kuningas Kaarle IX:n alaisuudessa. Jean Clouet'n lisäksi, jota joissakin asiakirjoissa kutsuttiin myös Janet'ksi tai Jeannhet'ksi, oli veli, joka oli kuningas Fransiskuksen sisaren Marguerite d'Angoulémen hovimaalari ja jonka nimi oli Clouet de Navarra. Myös nimeä Janet tai Jeannhet käytetään joskus joissakin historiallisissa lähteissä pojan ja veljenpojan sukunimenä. Nämä nimikehitelmät tarkoittavat sitä, että joskus ei ole täysin selvää, kumpaan näistä kolmesta taiteilijasta tietty maalaus pitäisi liittää. Tämä pätee ainakin hänen varhaisiin teoksiinsa. Myöhemmissä teoksissa Clouet'n isä ei todennäköisesti ole elossa.
Joka tapauksessa Francois Clouet oli aikansa erittäin hyvä muotokuvamaalari. Hän maalasi kuningas Frans I:n, kuningas Kaarle IX:n, Ranskan Margueriten, Katariina Medicin ja Itävallan keisarinna Elisabetin sekä monia muita aatelisia, mutta myös yhteiskunnallisia kohtauksia. Hänen mestariteoksenaan pidetään skotlantilaisen kuningattaren Maria Stuartin muotokuvaa, joka on liitupiirros. Francois Clouet'n maalaustyylissä erityistä oli hänen ehdoton huomionsa yksityiskohtiin. Puvun jokainen sauma, jokainen rypytys, jokainen koru sekä kasvojen ja vartalon jokainen piirre kuvattiin huolellisesti. Hän jopa poisti Henrik II:n kuolinnaamion voidakseen maalata hallitsijasta todentuntuisen kuvan, joka oli tarkoitus esittää valtiollisissa hautajaisissa. Taiteilija kuoli noin 72-vuotiaana. Hän jätti jälkeensä kaksi aviotonta tytärtä, jotka olivat huolehtineet hänestä ja jotka nyt menivät nunnaluostariin. Hänen omaisuutensa ja jättämänsä työ olivat huomattavat.
Francois Clouet'n elämä on hieman historian hämärän peitossa, eivätkä monet häntä koskevat tiedot myöskään ole aivan varmoja. Tiedämme vain, että hänen isänsä Jean Clouet, jota luultavasti kutsuttiin aiemmin nimellä Janet Cloet, oli kotoisin Brysselin kaupungin läheltä, joka kuului tuolloin Alankomaihin. Myöhemmin hän asui Ranskassa kuningas Frans I:n hovissa hovimaalarina ja palvelijana, vaikka hän ei ollutkaan ranskalainen. Nuori Francois Clouet syntyi todennäköisesti noin vuonna 1510. Hän sai Ranskan kansalaisuuden. Joskus vuoden 1540 tienoilla hän niin sanotusti peri isänsä viran, ja hänestä tuli myös hovimaalari ja palvelija, ensin kuningas Frans I:n, sitten hänen poikansa ja seuraajansa Henrik II:n ja lopulta kuningas Kaarle IX:n alaisuudessa. Jean Clouet'n lisäksi, jota joissakin asiakirjoissa kutsuttiin myös Janet'ksi tai Jeannhet'ksi, oli veli, joka oli kuningas Fransiskuksen sisaren Marguerite d'Angoulémen hovimaalari ja jonka nimi oli Clouet de Navarra. Myös nimeä Janet tai Jeannhet käytetään joskus joissakin historiallisissa lähteissä pojan ja veljenpojan sukunimenä. Nämä nimikehitelmät tarkoittavat sitä, että joskus ei ole täysin selvää, kumpaan näistä kolmesta taiteilijasta tietty maalaus pitäisi liittää. Tämä pätee ainakin hänen varhaisiin teoksiinsa. Myöhemmissä teoksissa Clouet'n isä ei todennäköisesti ole elossa.
Joka tapauksessa Francois Clouet oli aikansa erittäin hyvä muotokuvamaalari. Hän maalasi kuningas Frans I:n, kuningas Kaarle IX:n, Ranskan Margueriten, Katariina Medicin ja Itävallan keisarinna Elisabetin sekä monia muita aatelisia, mutta myös yhteiskunnallisia kohtauksia. Hänen mestariteoksenaan pidetään skotlantilaisen kuningattaren Maria Stuartin muotokuvaa, joka on liitupiirros. Francois Clouet'n maalaustyylissä erityistä oli hänen ehdoton huomionsa yksityiskohtiin. Puvun jokainen sauma, jokainen rypytys, jokainen koru sekä kasvojen ja vartalon jokainen piirre kuvattiin huolellisesti. Hän jopa poisti Henrik II:n kuolinnaamion voidakseen maalata hallitsijasta todentuntuisen kuvan, joka oli tarkoitus esittää valtiollisissa hautajaisissa. Taiteilija kuoli noin 72-vuotiaana. Hän jätti jälkeensä kaksi aviotonta tytärtä, jotka olivat huolehtineet hänestä ja jotka nyt menivät nunnaluostariin. Hänen omaisuutensa ja jättämänsä työ olivat huomattavat.
Sivu 1 / 2