Monipuoliset värit ja liikkeet, jotka herättävät tarinat henkiin. Frank Dicksee, joka saavutti varhain mainetta ja mainetta taidekentällä, leikittelee väreillä ja ottaa motiiveja osittain dramaattisesti, mutta myös kerronnallisesti. Frank Dicksee (koko nimi: Sir Francis Bernard Dicksee) oli englantilainen taidemaalari, joka asui Fritzroy Streetillä. Tämä tunnettiin luovien ja vapaiden mielten kohtaamispaikkana. Dicksee oli siis taiteen ympäröimä. Paitsi ympäristö, myös hänen perheensä muokkasi nuorta Frankia. Hänen isänsä oli itse taidemaalari ja opetti häntä, hänen veljeään ja sisartaan. Vaikka hän kävi koulua Bloomybury Londonissa, hän vietti paljon aikaa isänsä ateljeessa. Hän seurasi, opiskeli ja oppi. Ajoittain hän sai jopa avustaa isäänsä ja oppi ensimmäisiä taitojaan. Koulun päätyttyä hän työskenteli täysipäiväisesti isänsä työpajassa, kunnes hän kirjoittautui Kuninkaalliseen taideakatemiaan. Sitä pidetään yhtenä Britannian tärkeimmistä taidelaitoksista. Hän sai hopeamitalin erinomaisesta teoksestaan "Antiikki" ja pian sen jälkeen Akatemian kultamitalin teoksesta "Elia kohtaa Ahabin ja Iisebelin Nabotin viinitarhassa".
Monet hänen teoksistaan olivat kuvituksia. Muun muassa joihinkin aikakauslehtiin, mutta myös "Romeo ja Julia" ja "Othello" -elokuvien kuvituksia. Hän oli taiteilija, joka etsi ihannetta ja halusi vangita kauneuden ominaisuutena maalauksiinsa. Ahkeruutensa ja ehtymättömän tiedonjanonsa vuoksi hänet lyötiin ritariksi vuonna 1925.
Dicksee oli oman siveltimensä mestari. Jokainen viiva, jokainen värivaihtoehto oli harkittu ja johti voimakkaaseen tunteeseen hänen maalauksissaan. Hän tuotti teoksiaan lähes vanhanaikaisella tavalla ja sulkeutui vastikään syntyneiltä modernismin virtauksilta. Hän ei aina tehnyt sitä, mitä hänen asiakkaansa odottivat häneltä, mutta hän onnistui aina yllättämään ja vakuuttamaan heidät. Hän edusti vanhempaa taiteilijasukupolvea ja asui taiteilijoiden ARTISTREPLEPLACE0 ja ARTISTREPLEPLACE1 kaltaisten aikalaistensa kanssa, jotka kokeilivat uusia taidemuotoja toisin kuin hän. Heidän vaatimuksensa poikkesivat Frank Dickseen vaatimuksista, mutta eivät silti olleet täysin vastakkaisia.
Monipuoliset värit ja liikkeet, jotka herättävät tarinat henkiin. Frank Dicksee, joka saavutti varhain mainetta ja mainetta taidekentällä, leikittelee väreillä ja ottaa motiiveja osittain dramaattisesti, mutta myös kerronnallisesti. Frank Dicksee (koko nimi: Sir Francis Bernard Dicksee) oli englantilainen taidemaalari, joka asui Fritzroy Streetillä. Tämä tunnettiin luovien ja vapaiden mielten kohtaamispaikkana. Dicksee oli siis taiteen ympäröimä. Paitsi ympäristö, myös hänen perheensä muokkasi nuorta Frankia. Hänen isänsä oli itse taidemaalari ja opetti häntä, hänen veljeään ja sisartaan. Vaikka hän kävi koulua Bloomybury Londonissa, hän vietti paljon aikaa isänsä ateljeessa. Hän seurasi, opiskeli ja oppi. Ajoittain hän sai jopa avustaa isäänsä ja oppi ensimmäisiä taitojaan. Koulun päätyttyä hän työskenteli täysipäiväisesti isänsä työpajassa, kunnes hän kirjoittautui Kuninkaalliseen taideakatemiaan. Sitä pidetään yhtenä Britannian tärkeimmistä taidelaitoksista. Hän sai hopeamitalin erinomaisesta teoksestaan "Antiikki" ja pian sen jälkeen Akatemian kultamitalin teoksesta "Elia kohtaa Ahabin ja Iisebelin Nabotin viinitarhassa".
Monet hänen teoksistaan olivat kuvituksia. Muun muassa joihinkin aikakauslehtiin, mutta myös "Romeo ja Julia" ja "Othello" -elokuvien kuvituksia. Hän oli taiteilija, joka etsi ihannetta ja halusi vangita kauneuden ominaisuutena maalauksiinsa. Ahkeruutensa ja ehtymättömän tiedonjanonsa vuoksi hänet lyötiin ritariksi vuonna 1925.
Dicksee oli oman siveltimensä mestari. Jokainen viiva, jokainen värivaihtoehto oli harkittu ja johti voimakkaaseen tunteeseen hänen maalauksissaan. Hän tuotti teoksiaan lähes vanhanaikaisella tavalla ja sulkeutui vastikään syntyneiltä modernismin virtauksilta. Hän ei aina tehnyt sitä, mitä hänen asiakkaansa odottivat häneltä, mutta hän onnistui aina yllättämään ja vakuuttamaan heidät. Hän edusti vanhempaa taiteilijasukupolvea ja asui taiteilijoiden ARTISTREPLEPLACE0 ja ARTISTREPLEPLACE1 kaltaisten aikalaistensa kanssa, jotka kokeilivat uusia taidemuotoja toisin kuin hän. Heidän vaatimuksensa poikkesivat Frank Dickseen vaatimuksista, mutta eivät silti olleet täysin vastakkaisia.
Sivu 1 / 1