Antwerpenissa 11. huhtikuuta 1664 kastettu ja siellä 14. maaliskuuta 1730 haudattu Gaspar Peeter Verbruggen muutti tavalliset kukat ja hedelmät hienoiksi asetelmiksi käden siroilla liikkeillä ja siveltimen eloisilla värisuihkuilla. Verbruggen, joka työskenteli sekä Antwerpenissä että Haagissa, oli lahjakas flaamilainen taiteilija, joka sai mainetta mestarillisista asetelmista. Hänen loistava kykynsä sisällyttää asetelmiinsa figuurielementtejä tekemällä yhteistyötä hahmotaiteilijoiden kanssa toi hänen työhönsä ainutlaatuisen ulottuvuuden. Verbruggenin taidegrafiikoita sisältävä portfoliomme on todellinen kunnianosoitus hänen ylevälle lahjakkuudelleen.
Verbruggenin matka taiteen maailmaan alkoi hänen isänsä, Gaspar Peeter Verbruggen vanhemman, rakastavassa ohjauksessa. Verbruggenin nuoruutta leimasi jo varhain hänen menestyneen asetelmamaalari-isänsä runsauden ja loiston ympäröimä taide, ja hänen nuoruuttaan leimasi vauraus. Nuori Verbruggen löysi tiensä maalaustaiteen pariin jo varhain, ja vain 13-vuotiaana hänet nimitettiin Antwerpenin Pyhän Luukkaan killan mestariksi kiltana 1677-1678. Hänen taiteellinen taitonsa tunnustettiin kiltana 1691/1692, jolloin Verbruggen nimitettiin killan diakoniksi. Kiitokseksi hän lahjoitti killalle vaikuttavan taideteoksen: "Apollon-patsaan ympärillä oleva kukkakimppu". Se oli hiljainen kiitos killalle, joka oli ottanut hänen oppilaansa Balthasar Hyacinth Verbruggenin ja Jacob Melchior van Herckin maksutta vastaan. Tämä hieno taideteos on nyt Antwerpenin kuninkaallisen taidemuseon kokoelmassa, ja se on yhtä elävästi jäljennetty taidegrafiikkasalkussamme.
Menestyksestä ja ihailusta huolimatta Verbruggen nautti, mutta kohtalo lähetti hänet vaikealle matkalle. Rakkaan vaimonsa Dymphna van der Voortin kuoltua pian heidän avioliittonsa jälkeen vuonna 1700 Verbruggen joutui taloudelliseen ahdinkoon, joka pakotti hänet myymään kaikki maalauksensa. Velkojen painaessa yhä hänen harteillaan Verbruggen päätti jättää Flanderin ja muuttaa Haagiin. Siellä hän löysi jälleen tunnustusta ja sai lukuisia toimeksiantoja koristella ylellisiä residenssejä. Hän ei kuitenkaan onnistunut sovittamaan menojaan tuloihinsa. Lopulta hän palasi Antwerpeniin köyhänä miehenä ja löysi lohtua taiteesta, josta hän sai vaatimattoman toimeentulonsa Antwerpenin Pyhän Luukkaan killan poikana. Hänen vaikutuksensa oli kuitenkin pysyvä. Hän jätti jälkeensä useita oppilaita, muun muassa velipuolensa Balthasar Hyacinth Verbruggenin, Jacob Melchior van Herckin ja Frans d'Oliveron, jotka laajensivat taidetaitojaan hänen ohjauksessaan.
Gaspar Peeter Verbruggen, flaamilainen asetelmamestari, ei ehkä ole enää keskuudessamme, mutta hänen perintönsä elää. Se näkyy paitsi hänen oppilaidensa maalauksissa, myös jokaisessa hänen asetelmataidegrafiikassaan, jotka me jäljennämme äärimmäisen huolellisesti ja tarkasti tehdaksemme oikeutta hänen vertaansa vailla olevalle lahjakkuudelleen. Uppoudu Verbruggenin taiteen maailmaan taidegrafiikkojemme avulla ja lumoudu hänen teostensa hiljaisuudesta ja kauneudesta.
Antwerpenissa 11. huhtikuuta 1664 kastettu ja siellä 14. maaliskuuta 1730 haudattu Gaspar Peeter Verbruggen muutti tavalliset kukat ja hedelmät hienoiksi asetelmiksi käden siroilla liikkeillä ja siveltimen eloisilla värisuihkuilla. Verbruggen, joka työskenteli sekä Antwerpenissä että Haagissa, oli lahjakas flaamilainen taiteilija, joka sai mainetta mestarillisista asetelmista. Hänen loistava kykynsä sisällyttää asetelmiinsa figuurielementtejä tekemällä yhteistyötä hahmotaiteilijoiden kanssa toi hänen työhönsä ainutlaatuisen ulottuvuuden. Verbruggenin taidegrafiikoita sisältävä portfoliomme on todellinen kunnianosoitus hänen ylevälle lahjakkuudelleen.
Verbruggenin matka taiteen maailmaan alkoi hänen isänsä, Gaspar Peeter Verbruggen vanhemman, rakastavassa ohjauksessa. Verbruggenin nuoruutta leimasi jo varhain hänen menestyneen asetelmamaalari-isänsä runsauden ja loiston ympäröimä taide, ja hänen nuoruuttaan leimasi vauraus. Nuori Verbruggen löysi tiensä maalaustaiteen pariin jo varhain, ja vain 13-vuotiaana hänet nimitettiin Antwerpenin Pyhän Luukkaan killan mestariksi kiltana 1677-1678. Hänen taiteellinen taitonsa tunnustettiin kiltana 1691/1692, jolloin Verbruggen nimitettiin killan diakoniksi. Kiitokseksi hän lahjoitti killalle vaikuttavan taideteoksen: "Apollon-patsaan ympärillä oleva kukkakimppu". Se oli hiljainen kiitos killalle, joka oli ottanut hänen oppilaansa Balthasar Hyacinth Verbruggenin ja Jacob Melchior van Herckin maksutta vastaan. Tämä hieno taideteos on nyt Antwerpenin kuninkaallisen taidemuseon kokoelmassa, ja se on yhtä elävästi jäljennetty taidegrafiikkasalkussamme.
Menestyksestä ja ihailusta huolimatta Verbruggen nautti, mutta kohtalo lähetti hänet vaikealle matkalle. Rakkaan vaimonsa Dymphna van der Voortin kuoltua pian heidän avioliittonsa jälkeen vuonna 1700 Verbruggen joutui taloudelliseen ahdinkoon, joka pakotti hänet myymään kaikki maalauksensa. Velkojen painaessa yhä hänen harteillaan Verbruggen päätti jättää Flanderin ja muuttaa Haagiin. Siellä hän löysi jälleen tunnustusta ja sai lukuisia toimeksiantoja koristella ylellisiä residenssejä. Hän ei kuitenkaan onnistunut sovittamaan menojaan tuloihinsa. Lopulta hän palasi Antwerpeniin köyhänä miehenä ja löysi lohtua taiteesta, josta hän sai vaatimattoman toimeentulonsa Antwerpenin Pyhän Luukkaan killan poikana. Hänen vaikutuksensa oli kuitenkin pysyvä. Hän jätti jälkeensä useita oppilaita, muun muassa velipuolensa Balthasar Hyacinth Verbruggenin, Jacob Melchior van Herckin ja Frans d'Oliveron, jotka laajensivat taidetaitojaan hänen ohjauksessaan.
Gaspar Peeter Verbruggen, flaamilainen asetelmamestari, ei ehkä ole enää keskuudessamme, mutta hänen perintönsä elää. Se näkyy paitsi hänen oppilaidensa maalauksissa, myös jokaisessa hänen asetelmataidegrafiikassaan, jotka me jäljennämme äärimmäisen huolellisesti ja tarkasti tehdaksemme oikeutta hänen vertaansa vailla olevalle lahjakkuudelleen. Uppoudu Verbruggenin taiteen maailmaan taidegrafiikkojemme avulla ja lumoudu hänen teostensa hiljaisuudesta ja kauneudesta.
Sivu 1 / 1