1600-luvun edetessä Euroopassa kehittyi uusi intohimo. Se oli aikaa, jolloin löydettiin uusia maailmoja. Merimiehet lähtivät tutkimusmatkoille, eikä ollut harvinaista, että kasvitieteilijät olivat mukana näillä löytöretkillä. Laivojen paluuta odotettiin innokkaasti, erityisesti yhteiskunnan ylemmissä piireissä. Kasvitieteiden harrastamista pidettiin hyvänä tapana, ja vain kauneimmat ja eksoottisimmat kasvit löysivät paikkansa keräilijöiden puutarhoissa. Samaan aikaan kehittyi kasvitieteellinen taide. Georg Dionysius Ehret oppi isältään puutarhanhoidon perusteet ja otti ensimmäiset varovaiset askeleet piirtämisen pariin. Ehretin maalaustaito ja perusteellinen kasvitieteen tuntemus tekivät hänestä poikkeuksellisen maalaajan.rnbr/br/rnNuori Ehret kulki pieniä kiertoteitä ennen kuin saavutti mainetta, tunnustusta ja vaurautta. Se onnekas seikka, että monet kaukaisista maista tulleet kasvit ja yrtit oli luetteloitava ja sijoitettava kasvitieteellisiin yhteyksiin, turvasi nuoren maalarin toimeentulon. Ehret toimitti tilaustöitä apteekkareille ja ylpeille puutarhanomistajille, joiden rehevää kukkien loistoa hän ikuisti. Keräilykuume ja ainutlaatuisten puutarhojen luominen oli vallannut Englannin erityisen voimakkaasti. Samaan aikaan Ruotsissa kasvitutkija Linné omistautui kasvitieteelle. Ripaus onnea ja oikeat tuttavat toivat Georg Dionysos Ehretin Englantiin. Maan johtavat kasvitieteilijät ja keräilijät tulivat nopeasti tietoisiksi nuoresta saksalaisesta ja etsivät hänen maalauksiaan. Carl von Linné oli kehittämässä binomial-nimikkeistöjärjestelmäänsä, ja Ehret kuvitti löydöksiä kasvitieteellisten yhdistysten suuren huomion kohteeksi. Ehretistä kehittyi 1700-luvun merkittävin kasvitieteellinen taiteilija. Hänen tyylistään tuli vaikutusvaltainen, ja se tunnetaan taiteessa vielä nykyäänkin nimellä Linnaeuksen tyyli.rnbr/br/rnGeorg Dionysos Ehret nautti suuresti kasvien maalaamisesta. Kasvitieteelliset keräilijät avasivat ovensa ja antoivat Ehretille mitä kauneimpia motiiveja. Vastineeksi he saivat aarteitaan maalauksina. Ehret työskenteli luonnoskirjojen avulla. Hänen luonnoksistaan käy ilmi hänen suuri kasvitieteellinen tietämyksensä. Työstöt ovat teoksia, jotka näyttävät kukkien herkän loiston ja näyttävät sysänneen taiteilijassa olevan luonnontieteilijän taka-alalle. Herkkiä nuppuja ja kukkia täydentävät lehdet, joissa on monipuolista värien leikkiä. Ehret on muuttanut luonnontieteelliset havainnot taideteoksiksi. Ehret sai erityisen kunnian kuvituksillaan Kewin kasvitieteellisen puutarhan upeista kasveista. Pääsy englantilaisen kasvitieteen keskipisteeseen merkitsee saapumista. Suuri kasvitieteellinen taiteilija vietti loppuelämänsä Englannissa ja jätti jälkeensä laajan teoskokonaisuuden, joka koristaa luonnontieteellisten museoiden kokoelmia tänäkin päivänä.
1600-luvun edetessä Euroopassa kehittyi uusi intohimo. Se oli aikaa, jolloin löydettiin uusia maailmoja. Merimiehet lähtivät tutkimusmatkoille, eikä ollut harvinaista, että kasvitieteilijät olivat mukana näillä löytöretkillä. Laivojen paluuta odotettiin innokkaasti, erityisesti yhteiskunnan ylemmissä piireissä. Kasvitieteiden harrastamista pidettiin hyvänä tapana, ja vain kauneimmat ja eksoottisimmat kasvit löysivät paikkansa keräilijöiden puutarhoissa. Samaan aikaan kehittyi kasvitieteellinen taide. Georg Dionysius Ehret oppi isältään puutarhanhoidon perusteet ja otti ensimmäiset varovaiset askeleet piirtämisen pariin. Ehretin maalaustaito ja perusteellinen kasvitieteen tuntemus tekivät hänestä poikkeuksellisen maalaajan.rnbr/br/rnNuori Ehret kulki pieniä kiertoteitä ennen kuin saavutti mainetta, tunnustusta ja vaurautta. Se onnekas seikka, että monet kaukaisista maista tulleet kasvit ja yrtit oli luetteloitava ja sijoitettava kasvitieteellisiin yhteyksiin, turvasi nuoren maalarin toimeentulon. Ehret toimitti tilaustöitä apteekkareille ja ylpeille puutarhanomistajille, joiden rehevää kukkien loistoa hän ikuisti. Keräilykuume ja ainutlaatuisten puutarhojen luominen oli vallannut Englannin erityisen voimakkaasti. Samaan aikaan Ruotsissa kasvitutkija Linné omistautui kasvitieteelle. Ripaus onnea ja oikeat tuttavat toivat Georg Dionysos Ehretin Englantiin. Maan johtavat kasvitieteilijät ja keräilijät tulivat nopeasti tietoisiksi nuoresta saksalaisesta ja etsivät hänen maalauksiaan. Carl von Linné oli kehittämässä binomial-nimikkeistöjärjestelmäänsä, ja Ehret kuvitti löydöksiä kasvitieteellisten yhdistysten suuren huomion kohteeksi. Ehretistä kehittyi 1700-luvun merkittävin kasvitieteellinen taiteilija. Hänen tyylistään tuli vaikutusvaltainen, ja se tunnetaan taiteessa vielä nykyäänkin nimellä Linnaeuksen tyyli.rnbr/br/rnGeorg Dionysos Ehret nautti suuresti kasvien maalaamisesta. Kasvitieteelliset keräilijät avasivat ovensa ja antoivat Ehretille mitä kauneimpia motiiveja. Vastineeksi he saivat aarteitaan maalauksina. Ehret työskenteli luonnoskirjojen avulla. Hänen luonnoksistaan käy ilmi hänen suuri kasvitieteellinen tietämyksensä. Työstöt ovat teoksia, jotka näyttävät kukkien herkän loiston ja näyttävät sysänneen taiteilijassa olevan luonnontieteilijän taka-alalle. Herkkiä nuppuja ja kukkia täydentävät lehdet, joissa on monipuolista värien leikkiä. Ehret on muuttanut luonnontieteelliset havainnot taideteoksiksi. Ehret sai erityisen kunnian kuvituksillaan Kewin kasvitieteellisen puutarhan upeista kasveista. Pääsy englantilaisen kasvitieteen keskipisteeseen merkitsee saapumista. Suuri kasvitieteellinen taiteilija vietti loppuelämänsä Englannissa ja jätti jälkeensä laajan teoskokonaisuuden, joka koristaa luonnontieteellisten museoiden kokoelmia tänäkin päivänä.
Sivu 1 / 2