Sivu 1 / 1
Biedermeierin aikakauden valopilkku ja saksalaisen romantiikan edelläkävijä - näin voisi osuvasti kuvailla taidemaalari Georg Friedrich Kerstingiä (31. lokakuuta 1785 - 1. heinäkuuta 1847). Kersting, joka tunnettiin hienovaraisista interiöörimaalauksistaan ja luovasta symbioosistaan maineikkaan taiteilijakollegansa Caspar David Friedrichin kanssa, oli lähtöisin köyhistä oloista Güstrowista, Mecklenburg-Schwerinistä. Hän hankki taidokkuutensa, joka näkyy taidegrafiikoissamme, Kööpenhaminan akatemiassa, jota pidettiin tuohon aikaan edistyksellisenä instituutiona. Siellä hän sai myös hopeamitalin piirtotaidostaan.
Tanskalaisen nykykoulukunnan visuaalinen selkeys jätti Kerstingiin lähtemättömän vaikutuksen ja vaikutti hänen tyyliinsä pysyvästi. Vuosi 1813 merkitsi ratkaisevaa käännekohtaa hänen elämässään, kun hän liittyi Preussin armeijan vapaaehtoisjoukkoihin, Lützower Freikorpsiin. Tämä sitoutuminen vapaustaistelijana on aistittavissa joissakin hänen teoksissaan, ja se tuo taidegrafiikkaamme lisäulottuvuuden. Myöhemmin hän muutti Puolaan työskentelemään piirustajamestarina ennen kuin hän palasi Meisseniin, jossa hän perusti perheen ja hänet nimitettiin Meissenin posliinitehtaan päätaiteilijaksi.
Läheisessä ystävyydessä ja taiteellisessa vaihdossa saksalaisen romantiikan johtavan taidemaalarin ARTISTREPLEPLACE0:n kanssa Kersting teki sarjan vaelluksia Ristomäen vuoristossa, jotka jättivät häneen pysyvän vaikutuksen. Heidän yhteiset vaikutelmansa ja havaintonsa kumpuavat lukuisista taideteoksista ja heijastuvat taidegrafiikoissa, joita ylpeänä tarjoamme. Tiedetään, että Kersting jopa maalasi henkilökuvan joihinkin Friedrichin varhaisiin teoksiin, mikä korostaa näiden kahden taiteilijan välistä läheistä yhteyttä.
Kerstingin teoksia läpäisee syvästi empatia yksinkertaista elämää kohtaan, joka ilmenee hänen kuvauksissaan sisätiloissa olevista hahmoista. Teokset lainaavat 1600-luvun hollantilaisesta genremaalauksesta ja vangitsevat hänen hahmojensa tavallisuuden ja yksityiset hetket. Ne vaikuttavat kuitenkin yhtä aikaa nykyaikaisilta ja yleismaailmallisilta, ja niissä viitataan sekä hänen omaan elämäänsä että laajempaan inhimilliseen kokemukseen. Georg Friedrich Kersting, taiteilija, joka juhli arjen hienovaraista kauneutta, on jättänyt meille rikkaan perinnön. Hänen eläväiset muotokuvansa ja kykynsä punoa tarinoita väreihin ja muotoihin löytyvät taidegrafiikoistamme, jotka tekevät oikeutta hänen taiteensa hengelle.
Biedermeierin aikakauden valopilkku ja saksalaisen romantiikan edelläkävijä - näin voisi osuvasti kuvailla taidemaalari Georg Friedrich Kerstingiä (31. lokakuuta 1785 - 1. heinäkuuta 1847). Kersting, joka tunnettiin hienovaraisista interiöörimaalauksistaan ja luovasta symbioosistaan maineikkaan taiteilijakollegansa Caspar David Friedrichin kanssa, oli lähtöisin köyhistä oloista Güstrowista, Mecklenburg-Schwerinistä. Hän hankki taidokkuutensa, joka näkyy taidegrafiikoissamme, Kööpenhaminan akatemiassa, jota pidettiin tuohon aikaan edistyksellisenä instituutiona. Siellä hän sai myös hopeamitalin piirtotaidostaan.
Tanskalaisen nykykoulukunnan visuaalinen selkeys jätti Kerstingiin lähtemättömän vaikutuksen ja vaikutti hänen tyyliinsä pysyvästi. Vuosi 1813 merkitsi ratkaisevaa käännekohtaa hänen elämässään, kun hän liittyi Preussin armeijan vapaaehtoisjoukkoihin, Lützower Freikorpsiin. Tämä sitoutuminen vapaustaistelijana on aistittavissa joissakin hänen teoksissaan, ja se tuo taidegrafiikkaamme lisäulottuvuuden. Myöhemmin hän muutti Puolaan työskentelemään piirustajamestarina ennen kuin hän palasi Meisseniin, jossa hän perusti perheen ja hänet nimitettiin Meissenin posliinitehtaan päätaiteilijaksi.
Läheisessä ystävyydessä ja taiteellisessa vaihdossa saksalaisen romantiikan johtavan taidemaalarin ARTISTREPLEPLACE0:n kanssa Kersting teki sarjan vaelluksia Ristomäen vuoristossa, jotka jättivät häneen pysyvän vaikutuksen. Heidän yhteiset vaikutelmansa ja havaintonsa kumpuavat lukuisista taideteoksista ja heijastuvat taidegrafiikoissa, joita ylpeänä tarjoamme. Tiedetään, että Kersting jopa maalasi henkilökuvan joihinkin Friedrichin varhaisiin teoksiin, mikä korostaa näiden kahden taiteilijan välistä läheistä yhteyttä.
Kerstingin teoksia läpäisee syvästi empatia yksinkertaista elämää kohtaan, joka ilmenee hänen kuvauksissaan sisätiloissa olevista hahmoista. Teokset lainaavat 1600-luvun hollantilaisesta genremaalauksesta ja vangitsevat hänen hahmojensa tavallisuuden ja yksityiset hetket. Ne vaikuttavat kuitenkin yhtä aikaa nykyaikaisilta ja yleismaailmallisilta, ja niissä viitataan sekä hänen omaan elämäänsä että laajempaan inhimilliseen kokemukseen. Georg Friedrich Kersting, taiteilija, joka juhli arjen hienovaraista kauneutta, on jättänyt meille rikkaan perinnön. Hänen eläväiset muotokuvansa ja kykynsä punoa tarinoita väreihin ja muotoihin löytyvät taidegrafiikoistamme, jotka tekevät oikeutta hänen taiteensa hengelle.