George Elgar Hicks oli varakkaan tuomarin toinen poika. Hänen perheensä asui Lymingtonin pikkukaupungissa Hampshiren kreivikunnassa. Vanhemmat toivoivat, että poika opiskelisi lääketiedettä, joten hän aloitti opinnot, mutta huomasi pian, ettei hänellä ollut juurikaan kiinnostusta ryhtyä jonain päivänä lääkäriksi. Pikemminkin häntä veti puoleensa taide, ja hän oli erityisen kiinnostunut maalaamisesta. Siksi hän vaihtoi 19-vuotiaana Blomsburyn taidekouluun ja vuotta myöhemmin Lontoon Royal Academy of Artsiin. Aluksi hänen työnsä oli kuitenkin keskinkertaista, ja Hicks itse kuvaili sitä "pieneksi ja merkityksettömäksi". Kahdenkymmenenkolmen vuoden ikäisenä George Hicks meni naimisiin lapsuudenrakkaansa Maria Harrisin kanssa. Pariskunta sai nopeasti peräkkäin kahdeksan lasta, ja se oli luultavasti yksi syy siihen, ettei taiteilijalla ollut paljon aikaa opiskella taidetta, matkustaa tai olla tekemisissä muiden taidemaalareiden kanssa. George Hicks teki läpimurtonsa vasta 10 vuotta myöhemmin. Hänen genremaalauksensa "Hark, the Lark Sings at the Heavenly Gate" sai jonkin verran julkista huomiota, samoin kuin maalaus "Dividentin päivä Englannin pankissa" ja taidemaalarin omakuva, jonka hän loi vuonna 1862.
George Elgar Hicks maalasi lukuisia suurikokoisia maalauksia, jotka kuvaavat kohtauksia englantilaisten tavallisesta arkielämästä, kuten "Fish Market at Billingsgate", "The Post Office", "The Change of Dwelling", "Returning from Gathering Ears", "The Farm Girl", "The Fisherman's Wife and the Hunter's Daughter" ja "Unlucky Day". George Elgar Hicks oli varsin menestyksekäs. Hän ei kuitenkaan kuulunut Englannin suurimpiin taidemaalareihin, ja vaikka hänen maalauksiaan pidettiinkin kriitikoiden mielestä hyvin syvästi tunteikkaina, aiheiltaan mielenkiintoisina ja väriltään loistavina, ne olivat usein hieman epätarkkoja toteutukseltaan eivätkä aina aivan virheettömiä. Hän jäljitteli suurta esikuvaansa William Powell Frith:a, aikansa tunnettua genremaalaria, mutta saavuttamatta kuitenkaan aivan hänen tasoaan.
Myöhempinä vuosinaan, kun genremaalaus ei enää kiinnostanut ihmisiä yhtä paljon, Hicks keskittyi historiallisiin maalauksiin ja muotokuviin. Marie-vaimonsa kuoltua vuonna 1891 hän meni toisen kerran naimisiin ja jäi eläkkeelle. George Elgar Hicks eli 90-vuotiaaksi.
George Elgar Hicks oli varakkaan tuomarin toinen poika. Hänen perheensä asui Lymingtonin pikkukaupungissa Hampshiren kreivikunnassa. Vanhemmat toivoivat, että poika opiskelisi lääketiedettä, joten hän aloitti opinnot, mutta huomasi pian, ettei hänellä ollut juurikaan kiinnostusta ryhtyä jonain päivänä lääkäriksi. Pikemminkin häntä veti puoleensa taide, ja hän oli erityisen kiinnostunut maalaamisesta. Siksi hän vaihtoi 19-vuotiaana Blomsburyn taidekouluun ja vuotta myöhemmin Lontoon Royal Academy of Artsiin. Aluksi hänen työnsä oli kuitenkin keskinkertaista, ja Hicks itse kuvaili sitä "pieneksi ja merkityksettömäksi". Kahdenkymmenenkolmen vuoden ikäisenä George Hicks meni naimisiin lapsuudenrakkaansa Maria Harrisin kanssa. Pariskunta sai nopeasti peräkkäin kahdeksan lasta, ja se oli luultavasti yksi syy siihen, ettei taiteilijalla ollut paljon aikaa opiskella taidetta, matkustaa tai olla tekemisissä muiden taidemaalareiden kanssa. George Hicks teki läpimurtonsa vasta 10 vuotta myöhemmin. Hänen genremaalauksensa "Hark, the Lark Sings at the Heavenly Gate" sai jonkin verran julkista huomiota, samoin kuin maalaus "Dividentin päivä Englannin pankissa" ja taidemaalarin omakuva, jonka hän loi vuonna 1862.
George Elgar Hicks maalasi lukuisia suurikokoisia maalauksia, jotka kuvaavat kohtauksia englantilaisten tavallisesta arkielämästä, kuten "Fish Market at Billingsgate", "The Post Office", "The Change of Dwelling", "Returning from Gathering Ears", "The Farm Girl", "The Fisherman's Wife and the Hunter's Daughter" ja "Unlucky Day". George Elgar Hicks oli varsin menestyksekäs. Hän ei kuitenkaan kuulunut Englannin suurimpiin taidemaalareihin, ja vaikka hänen maalauksiaan pidettiinkin kriitikoiden mielestä hyvin syvästi tunteikkaina, aiheiltaan mielenkiintoisina ja väriltään loistavina, ne olivat usein hieman epätarkkoja toteutukseltaan eivätkä aina aivan virheettömiä. Hän jäljitteli suurta esikuvaansa William Powell Frith:a, aikansa tunnettua genremaalaria, mutta saavuttamatta kuitenkaan aivan hänen tasoaan.
Myöhempinä vuosinaan, kun genremaalaus ei enää kiinnostanut ihmisiä yhtä paljon, Hicks keskittyi historiallisiin maalauksiin ja muotokuviin. Marie-vaimonsa kuoltua vuonna 1891 hän meni toisen kerran naimisiin ja jäi eläkkeelle. George Elgar Hicks eli 90-vuotiaaksi.
Sivu 1 / 1