Pariisissa 11. syyskuuta 1843 syntynyt Georges Jules Victor Clairin jäi Ranskan taidehistoriaan loistavana muotokuva-, genre-, historia- ja itämaalaisena. Jokainen hänen vertaansa vailla olevia teoksiaan kuvaava taidegrafiikka on kunnianosoitus hänen valtavasta lahjakkuudestaan ja taiteellisesta näkemyksestään. Clairin hämmästytti taidemaailman jo varhain vaikuttavilla taideteoksillaan, joita hän loi opiskellessaan Pariisin arvostetussa École des Beaux-Artsissa lahjakkaiden opettajien TAITEENTEKIJÄ0 ja TAITEENTEKIJÄ1 johdolla. Vuodesta 1866 lähtien hän esitteli mestarillisia teoksiaan Pariisin salongeissa, joissa sekä kriitikot että taiteen ystävät ihailivat niitä.
Clairin oli väsymätön matkailija ja sai inspiraatiota taiteeseensa jokaiselta matkaltaan - olipa kyse sitten matkoista Espanjaan taidemaalari Henri Regnault:n ja sveitsiläisen kuvanveistäjä Marcellon kanssa, Italiaan taidemaalareiden Francois Flameng:n ja Jean Leon Gerome:n kanssa tai Egyptiin säveltäjä Camille Saint-Saënsin kanssa. Marokossa ollessaan hän tapasi katalonialaisen taidemaalarin Marià Fortuny, ja yhdessä he tekivät inspiroivan matkan Tetouaniin. Hänen matkansa heijastuvat hänen taideteoksiinsa, joissa on usein itämaisia piirteitä. Jokainen näitä teoksia jäljittelevä taidegrafiikka kertoo Clairinin matkoista ja hänen rakkaudestaan eksoottisiin kulttuureihin. Palattuaan matkoiltaan hän asettui Pariisiin, jossa hän jatkoi upeiden muotokuvien, genre- ja historiamaalausten luomista.
Yksi hänen kuuluisimmista muotokuvistaan on Sarah Bernhardt, jonka kanssa hänellä oli syvä ystävyyssuhde. Hän maalasi naista sekä hänen kotonaan että näyttämöasussaan, ja jokainen näistä taideteoksista on osoitus heidän välisestä siteestään. Hän loi myös upeita kattomaalauksia, muun muassa Pariisin Opéra Garnierin aulan, Cherbourgin teatterin, Toursin suuren teatterin, Epernayn teatterin ja Pariisin pörssin kupolin plafondit. Vaikka hän kuoli 2. syyskuuta 1919 Pouldussa, hänen perintönsä elää lukemattomissa taidegrafiikoissa, jotka tuovat esiin hänen uskomattomat taitonsa ja ainutlaatuisen tyylinsä. Taidegrafiikan tuottajina kunnioitamme hänen perintöään pitämällä hänen henkeään elossa hänen taideteostensa korkealaatuisten jäljennösten avulla.
Pariisissa 11. syyskuuta 1843 syntynyt Georges Jules Victor Clairin jäi Ranskan taidehistoriaan loistavana muotokuva-, genre-, historia- ja itämaalaisena. Jokainen hänen vertaansa vailla olevia teoksiaan kuvaava taidegrafiikka on kunnianosoitus hänen valtavasta lahjakkuudestaan ja taiteellisesta näkemyksestään. Clairin hämmästytti taidemaailman jo varhain vaikuttavilla taideteoksillaan, joita hän loi opiskellessaan Pariisin arvostetussa École des Beaux-Artsissa lahjakkaiden opettajien TAITEENTEKIJÄ0 ja TAITEENTEKIJÄ1 johdolla. Vuodesta 1866 lähtien hän esitteli mestarillisia teoksiaan Pariisin salongeissa, joissa sekä kriitikot että taiteen ystävät ihailivat niitä.
Clairin oli väsymätön matkailija ja sai inspiraatiota taiteeseensa jokaiselta matkaltaan - olipa kyse sitten matkoista Espanjaan taidemaalari Henri Regnault:n ja sveitsiläisen kuvanveistäjä Marcellon kanssa, Italiaan taidemaalareiden Francois Flameng:n ja Jean Leon Gerome:n kanssa tai Egyptiin säveltäjä Camille Saint-Saënsin kanssa. Marokossa ollessaan hän tapasi katalonialaisen taidemaalarin Marià Fortuny, ja yhdessä he tekivät inspiroivan matkan Tetouaniin. Hänen matkansa heijastuvat hänen taideteoksiinsa, joissa on usein itämaisia piirteitä. Jokainen näitä teoksia jäljittelevä taidegrafiikka kertoo Clairinin matkoista ja hänen rakkaudestaan eksoottisiin kulttuureihin. Palattuaan matkoiltaan hän asettui Pariisiin, jossa hän jatkoi upeiden muotokuvien, genre- ja historiamaalausten luomista.
Yksi hänen kuuluisimmista muotokuvistaan on Sarah Bernhardt, jonka kanssa hänellä oli syvä ystävyyssuhde. Hän maalasi naista sekä hänen kotonaan että näyttämöasussaan, ja jokainen näistä taideteoksista on osoitus heidän välisestä siteestään. Hän loi myös upeita kattomaalauksia, muun muassa Pariisin Opéra Garnierin aulan, Cherbourgin teatterin, Toursin suuren teatterin, Epernayn teatterin ja Pariisin pörssin kupolin plafondit. Vaikka hän kuoli 2. syyskuuta 1919 Pouldussa, hänen perintönsä elää lukemattomissa taidegrafiikoissa, jotka tuovat esiin hänen uskomattomat taitonsa ja ainutlaatuisen tyylinsä. Taidegrafiikan tuottajina kunnioitamme hänen perintöään pitämällä hänen henkeään elossa hänen taideteostensa korkealaatuisten jäljennösten avulla.
Sivu 1 / 1