1500-luku muutti täysin eurooppalaisten käsityksen maailmasta. Yhtäkkiä horisontin takana oli täysin tuntemattomia mantereita ja saaria, joita piti tutkia. Ajan tutkimusmatkailijat ja siirtolaiset raportoivat sivilisaatioista, eläimistä ja maisemista, joita kukaan ei ollut nähnyt täällä aiemmin. Vain muutamassa vuosikymmenessä maailmasta oli tullut paljon suurempi kuin eurooppalaiset olivat ajatelleet. Erityisesti tutkimusmatkailijoille tämä oli uskomattoman mielenkiintoista aikaa. Vanhaa tietoa oli tarkasteltava uudelleen ja uusia ongelmia ratkaistava. Tähän kuului myös merenkulun turvallisuuden parantaminen. Pidemmät matkat Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan olivat hyvin vaarallisia, eivätkä vanhat kartat auttaneet Uuden maailman rannikoilla. Tämän seurauksena monet merimiehet eivät koskaan palanneet kotiin.
Gerardus Mercator tarttui tähän ongelmaan. Hän oli flanderilainen kartografi, joka otti tavoitteekseen päivittää maantieteelliset kuvat maailmasta ajan tasalle. Mercator keräsi tietoja eri lähteistä luodakseen yksityiskohtaisia karttoja Euroopasta, Amerikasta ja maapallosta. Hän käytti apunaan matkakertomuksia, päiväkirjoja ja piirustuksia, joita monet seikkailijat ja tutkimusmatkailijat olivat tuolloin tehneet, ja laski juuri löydettyjen maamassojen rannikkolinjat. Hän oli tunnollinen mies, joka piti tarkoin huolta siitä, että kaikki hänen karttoihinsa sisällytetty oli mahdollisimman luonnonmukaista. Jotta matkustaminen olisi mahdollisimman turvallista, hän seurasi aina uusimpia tutkimustuloksia.
Hänen karttojensa tarkkuutta ei tietenkään voi verrata nykypäivän satelliittien tuottamiin karttoihin. Mutta kun otetaan huomioon 1500-luvun tekniikan taso, on sitäkin vaikuttavampaa, kuinka monet Mercatorin kartoittamista alueista ovat lähellä todellisuutta. Hänen lahjakkuutensa auttoi merenkulkijoita ja tutkimusmatkailijoita, mutta hän myös keksi uusia tekniikoita, jotka kehittivät kartografian käsityötaitoa edelleen. Hän esimerkiksi keksi sanan "atlas" ja aloitti perinteen karttojen merkitsemisestä kursiivilla, jotta ne olisivat luettavampia. Hän oli myös yksi ensimmäisistä, joka sisällytti laskelmiinsa maapallon kaarevuuden, minkä ansiosta maamassojen mittasuhteet voitiin kuvata tarkemmin.
Hänen karttansa ovat paitsi tieteellisesti kiinnostavia myös visuaalisesti houkuttelevia. Kuten tuohon aikaan oli tapana, niitä koristavat piirrokset laivoista, merenelävistä ja kasveista. Merkinnät ja maiseman piirteet, kuten metsät tai vuoret, antavat viitteitä kuvatuista alueista. Jokaisessa hänen teoksessaan on uskomattoman paljon yksityiskohtia tutkittavana. Jokainen hänen kartoistaan ei siis ole vain navigoinnin apuväline, vaan myös ainutlaatuinen taideteos, johon voi eksyä. Vaikka Mercator ei valitettavasti koskaan pystynyt saattamaan elämäntyötään "kosmografian" parissa päätökseen, suuri osa hänen työstään on säilynyt hyvin, joten voimme yhä nykyäänkin tutustua maailmaan hänen silmiensä kautta.
1500-luku muutti täysin eurooppalaisten käsityksen maailmasta. Yhtäkkiä horisontin takana oli täysin tuntemattomia mantereita ja saaria, joita piti tutkia. Ajan tutkimusmatkailijat ja siirtolaiset raportoivat sivilisaatioista, eläimistä ja maisemista, joita kukaan ei ollut nähnyt täällä aiemmin. Vain muutamassa vuosikymmenessä maailmasta oli tullut paljon suurempi kuin eurooppalaiset olivat ajatelleet. Erityisesti tutkimusmatkailijoille tämä oli uskomattoman mielenkiintoista aikaa. Vanhaa tietoa oli tarkasteltava uudelleen ja uusia ongelmia ratkaistava. Tähän kuului myös merenkulun turvallisuuden parantaminen. Pidemmät matkat Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan olivat hyvin vaarallisia, eivätkä vanhat kartat auttaneet Uuden maailman rannikoilla. Tämän seurauksena monet merimiehet eivät koskaan palanneet kotiin.
Gerardus Mercator tarttui tähän ongelmaan. Hän oli flanderilainen kartografi, joka otti tavoitteekseen päivittää maantieteelliset kuvat maailmasta ajan tasalle. Mercator keräsi tietoja eri lähteistä luodakseen yksityiskohtaisia karttoja Euroopasta, Amerikasta ja maapallosta. Hän käytti apunaan matkakertomuksia, päiväkirjoja ja piirustuksia, joita monet seikkailijat ja tutkimusmatkailijat olivat tuolloin tehneet, ja laski juuri löydettyjen maamassojen rannikkolinjat. Hän oli tunnollinen mies, joka piti tarkoin huolta siitä, että kaikki hänen karttoihinsa sisällytetty oli mahdollisimman luonnonmukaista. Jotta matkustaminen olisi mahdollisimman turvallista, hän seurasi aina uusimpia tutkimustuloksia.
Hänen karttojensa tarkkuutta ei tietenkään voi verrata nykypäivän satelliittien tuottamiin karttoihin. Mutta kun otetaan huomioon 1500-luvun tekniikan taso, on sitäkin vaikuttavampaa, kuinka monet Mercatorin kartoittamista alueista ovat lähellä todellisuutta. Hänen lahjakkuutensa auttoi merenkulkijoita ja tutkimusmatkailijoita, mutta hän myös keksi uusia tekniikoita, jotka kehittivät kartografian käsityötaitoa edelleen. Hän esimerkiksi keksi sanan "atlas" ja aloitti perinteen karttojen merkitsemisestä kursiivilla, jotta ne olisivat luettavampia. Hän oli myös yksi ensimmäisistä, joka sisällytti laskelmiinsa maapallon kaarevuuden, minkä ansiosta maamassojen mittasuhteet voitiin kuvata tarkemmin.
Hänen karttansa ovat paitsi tieteellisesti kiinnostavia myös visuaalisesti houkuttelevia. Kuten tuohon aikaan oli tapana, niitä koristavat piirrokset laivoista, merenelävistä ja kasveista. Merkinnät ja maiseman piirteet, kuten metsät tai vuoret, antavat viitteitä kuvatuista alueista. Jokaisessa hänen teoksessaan on uskomattoman paljon yksityiskohtia tutkittavana. Jokainen hänen kartoistaan ei siis ole vain navigoinnin apuväline, vaan myös ainutlaatuinen taideteos, johon voi eksyä. Vaikka Mercator ei valitettavasti koskaan pystynyt saattamaan elämäntyötään "kosmografian" parissa päätökseen, suuri osa hänen työstään on säilynyt hyvin, joten voimme yhä nykyäänkin tutustua maailmaan hänen silmiensä kautta.
Sivu 1 / 2