Harold Copping (1863-1932) oli englantilainen lontoolainen taiteilija, joka tunnettiin myös kuvittajana. Lahjakkuutensa lisäksi hän nautti yliopistokoulutuksesta Royal Academy of Artsissa. Pääasiassa hänen taiteellinen työnsä koostui Raamatun kohtausten kuvituksista sekä Charles Dickensin romaanien motiiveista. Viktoriaaniseen kirjallisuuteen kuuluvien Dickensin tunnettujen romaanien, kuten Oliver Twistin, David Copperfieldin tai Joululaulun lisäksi hän kuvitti myös muita kirjallisia teoksia, kuten John Bunyanin Pyhiinvaeltajien vaellus.
Jäsenenä hänen taiteelliseen tuotantoonsa vaikuttivat Lontoon lähetysseura sekä Religious Tract Society (RTS), jolle hän loi vuosittain kaksitoista uskonnollisaiheista maalausta. Raamattu ja Jeesus olivat hänen suurimpia inspiraation lähteitään. Hänen maalauksilleen on ominaista ennen kaikkea autenttiset ja todellisuutta lähellä olevat piirteet. Saadakseen kuvan itselleen Copping teki opintomatkoja Egyptiin ja Palestiinaan. Aivan kuten Dickens kuvasi romaaneissaan teollistumisen aikakauden viktoriaanisen yhteiskunnan sosiaalisia ristiriitoja autenttisesti, myös Copping pyrki tekemään kuvituksistaan realistisia. Häntä eivät kuitenkaan inspiroineet vain uskonto, matkustaminen ja todellisuus. Hänen menetelmiinsä kuului myös se, että hän käytti perheensä ja ystäväpiirinsä ihmisiä malleina teoksissaan. Erityisesti tätä tarkoitusta varten hänellä oli kotona asianmukaiset puvut ja rekvisiitta. Monet hänen teoksistaan kuvaavat erilaisia ihmisiä.
Suurin osa Coppingin kuvituksista julkaistiin värilitografioina. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluu Maailman toivo (1915), joka kuvaa Jeesusta ympäri maailmaa olevien lasten ympäröimänä. Vuonna 1910 Copping kuvitti Raamatun erityispainoksen nimeltä The Copping Bible, joka korostaa hänen uskonnollista motivaatiotaan. Hän teki kuvituksia myös Pearson's Magazinen ja The Royal Magazinen kaltaisiin lehtiin. Mainitsemisen arvoisia ovat myös hänen Kanadan-matkansa tuloksena vesiväreillä luodut Canadian Pictures -teoksensa, jotka osoittavat hänen motivaationsa kuvata todellisuutta.
Harold Copping (1863-1932) oli englantilainen lontoolainen taiteilija, joka tunnettiin myös kuvittajana. Lahjakkuutensa lisäksi hän nautti yliopistokoulutuksesta Royal Academy of Artsissa. Pääasiassa hänen taiteellinen työnsä koostui Raamatun kohtausten kuvituksista sekä Charles Dickensin romaanien motiiveista. Viktoriaaniseen kirjallisuuteen kuuluvien Dickensin tunnettujen romaanien, kuten Oliver Twistin, David Copperfieldin tai Joululaulun lisäksi hän kuvitti myös muita kirjallisia teoksia, kuten John Bunyanin Pyhiinvaeltajien vaellus.
Jäsenenä hänen taiteelliseen tuotantoonsa vaikuttivat Lontoon lähetysseura sekä Religious Tract Society (RTS), jolle hän loi vuosittain kaksitoista uskonnollisaiheista maalausta. Raamattu ja Jeesus olivat hänen suurimpia inspiraation lähteitään. Hänen maalauksilleen on ominaista ennen kaikkea autenttiset ja todellisuutta lähellä olevat piirteet. Saadakseen kuvan itselleen Copping teki opintomatkoja Egyptiin ja Palestiinaan. Aivan kuten Dickens kuvasi romaaneissaan teollistumisen aikakauden viktoriaanisen yhteiskunnan sosiaalisia ristiriitoja autenttisesti, myös Copping pyrki tekemään kuvituksistaan realistisia. Häntä eivät kuitenkaan inspiroineet vain uskonto, matkustaminen ja todellisuus. Hänen menetelmiinsä kuului myös se, että hän käytti perheensä ja ystäväpiirinsä ihmisiä malleina teoksissaan. Erityisesti tätä tarkoitusta varten hänellä oli kotona asianmukaiset puvut ja rekvisiitta. Monet hänen teoksistaan kuvaavat erilaisia ihmisiä.
Suurin osa Coppingin kuvituksista julkaistiin värilitografioina. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluu Maailman toivo (1915), joka kuvaa Jeesusta ympäri maailmaa olevien lasten ympäröimänä. Vuonna 1910 Copping kuvitti Raamatun erityispainoksen nimeltä The Copping Bible, joka korostaa hänen uskonnollista motivaatiotaan. Hän teki kuvituksia myös Pearson's Magazinen ja The Royal Magazinen kaltaisiin lehtiin. Mainitsemisen arvoisia ovat myös hänen Kanadan-matkansa tuloksena vesiväreillä luodut Canadian Pictures -teoksensa, jotka osoittavat hänen motivaationsa kuvata todellisuutta.
Sivu 1 / 7