Vuonna 1844 Ranskan Elsassissa syntynyt taiteilija Henri Meyer ei juurikaan välittänyt maansa hallitsevasta luokasta ja aristokratiasta. Hän ilmaisi tämän poliittisilla karikatyyreillään, jotka parodioivat pääasiassa Ranskan rojalisteja ja bonapartisteja, mutta joilla oli myös maailmanlaajuisia teemoja. Meyerin, joka työskenteli osittain taiteilijanimellä "Reyem", karikatyyrit olivat siten sopiva keino osoittaa hallitsevan väestön tyytymättömyyttä. Hänen teoksiaan julkaistiin ranskankielisissä satiirilehdissä, kuten "Le Sifflet" -lehdessä, jossa ne olivat toisinaan kannessa. Meyerin pilapiirroksia julkaistiin yhdessä muiden tunnettujen pilapiirtäjien, kuten Henri Demaren, Molochin ja Eugene Cottinin, pilapiirrosten kanssa.
Henri Meyer käsitteli karikatyyreissään muun muassa Euroopan suurvaltojen imperialismia. Erityisen kuuluisa on hänen sarjakuvansa "Kiinalainen kakku", joka keskittyy siirtomaavaltojen Venäjän, Ison-Britannian, Saksan ja Ranskan kamppailuun Kiinan herruudesta. Siinä keskityttiin erityisesti Kiinan keisarin voimattomaan asemaan, sillä keisari alennettiin kuvainnollisesti Qing-dynastian virkamieheksi. Henri Meyerin karikatyyri voidaan siis tulkita historialliseksi todistukseksi yleisestä mielipiteestä maailmanvaltojen siirtomaapolitiikasta 1800-luvun lopulla. Lisäksi Henri Meyerin teoksia käytetään nykyään usein opetuskontekstissa käsittelemään historiallisia vallankäytön kritiikin muotoja.
Henri Meyer työskenteli myös ranskalaisen kirjailijan Jules Vernen kanssa, jonka tarinoihin hän teki säännöllisesti kaiverruksia. Samalla Jules Vernen romaaneja, joissa oli Henri Meyerin kuvituksia, julkaistiin suurina painoksina Hetzel-kustantamossa. Henri Meyer suunnitteli myös useiden sanomalehtien toimeksiannosta karikatyyrejä kuvitettuihin liitteisiin ja kansilehtiin. Hänen graafiset parodiansa koristivat myös arvostetun päivälehden "Le Petit Journalin" etusivuja, joka oli yksi laajimmin leviävistä sanomalehdistä. Taiteellisten saavutustensa ansiosta Meyerille myönnettiin Ranskan kunniakirjan ritarin arvonimi vuonna 1844, mikä oli kuitenkin ristiriidassa hänen hallitsevaa luokkaa kritisoivien karikatyyriensä sisällön kanssa. Pilapiirtäjä ja kuvittaja löysi viimeisen leposijansa Thiaisin kunnasta, jonne hänet haudattiin vuonna 1899. Henri Meyerin poika Jan-Méjan seurasi isänsä jalanjälkiä ja aloitti uran piirtäjänä ja suunnittelijana.
Vuonna 1844 Ranskan Elsassissa syntynyt taiteilija Henri Meyer ei juurikaan välittänyt maansa hallitsevasta luokasta ja aristokratiasta. Hän ilmaisi tämän poliittisilla karikatyyreillään, jotka parodioivat pääasiassa Ranskan rojalisteja ja bonapartisteja, mutta joilla oli myös maailmanlaajuisia teemoja. Meyerin, joka työskenteli osittain taiteilijanimellä "Reyem", karikatyyrit olivat siten sopiva keino osoittaa hallitsevan väestön tyytymättömyyttä. Hänen teoksiaan julkaistiin ranskankielisissä satiirilehdissä, kuten "Le Sifflet" -lehdessä, jossa ne olivat toisinaan kannessa. Meyerin pilapiirroksia julkaistiin yhdessä muiden tunnettujen pilapiirtäjien, kuten Henri Demaren, Molochin ja Eugene Cottinin, pilapiirrosten kanssa.
Henri Meyer käsitteli karikatyyreissään muun muassa Euroopan suurvaltojen imperialismia. Erityisen kuuluisa on hänen sarjakuvansa "Kiinalainen kakku", joka keskittyy siirtomaavaltojen Venäjän, Ison-Britannian, Saksan ja Ranskan kamppailuun Kiinan herruudesta. Siinä keskityttiin erityisesti Kiinan keisarin voimattomaan asemaan, sillä keisari alennettiin kuvainnollisesti Qing-dynastian virkamieheksi. Henri Meyerin karikatyyri voidaan siis tulkita historialliseksi todistukseksi yleisestä mielipiteestä maailmanvaltojen siirtomaapolitiikasta 1800-luvun lopulla. Lisäksi Henri Meyerin teoksia käytetään nykyään usein opetuskontekstissa käsittelemään historiallisia vallankäytön kritiikin muotoja.
Henri Meyer työskenteli myös ranskalaisen kirjailijan Jules Vernen kanssa, jonka tarinoihin hän teki säännöllisesti kaiverruksia. Samalla Jules Vernen romaaneja, joissa oli Henri Meyerin kuvituksia, julkaistiin suurina painoksina Hetzel-kustantamossa. Henri Meyer suunnitteli myös useiden sanomalehtien toimeksiannosta karikatyyrejä kuvitettuihin liitteisiin ja kansilehtiin. Hänen graafiset parodiansa koristivat myös arvostetun päivälehden "Le Petit Journalin" etusivuja, joka oli yksi laajimmin leviävistä sanomalehdistä. Taiteellisten saavutustensa ansiosta Meyerille myönnettiin Ranskan kunniakirjan ritarin arvonimi vuonna 1844, mikä oli kuitenkin ristiriidassa hänen hallitsevaa luokkaa kritisoivien karikatyyriensä sisällön kanssa. Pilapiirtäjä ja kuvittaja löysi viimeisen leposijansa Thiaisin kunnasta, jonne hänet haudattiin vuonna 1899. Henri Meyerin poika Jan-Méjan seurasi isänsä jalanjälkiä ja aloitti uran piirtäjänä ja suunnittelijana.
Sivu 1 / 5