Hiroshige II nousi ukiyo-e-taiteen mestariksi muinaisen Japanin hohtavissa varjoissa, jossa perinteet ja innovaatiot sekoittuivat toisiinsa. Kun hän syntyi vuonna 1826, kukaan ei osannut aavistaa, millaisia jalanjälkiä hän seuraisi ja millaisia legendoja hän jatkaisi. Syvälle ukiyo-e-taiteen kultakauteen juurtuneena hän omaksui paitsi taiteellisen tyylin myös mestarinsa kuuluisan nimen Hiroshige. Tämä tapahtui mestarin kuoltua vuonna 1858, ja Hiroshige II sinetöi liiton menemällä naimisiin Hiroshigen tyttären kanssa.
Varhaisina luomisvuosinaan hänen työnsä heijastivat niin uskollisesti mestarinsa hienovaraista allekirjoitusta, että jopa tutkijat usein sekoittivat ne keskenään. Tämän aikakauden taidegrafiikoiden kohdalla onkin joskus vaikea päättää, ovatko ne Hiroshigen vai Hiroshige II:n käsialaa. Tämä osoittaa Hiroshige II:n valtavaa lahjakkuutta, sillä hän pystyi luomaan niin vaikuttavia teoksia, jotka muistuttivat niin paljon hänen ohjaajaansa. Näistä yhtäläisyyksistä huolimatta hän kuitenkin painoi teoksiinsa myös yksilöllisen kosketuksen. Avioliittonsa purkauduttua vuonna 1865 hän muutti Edosta Yokohamaan ja otti käyttöön soinnillisen nimen Kisai Risshō. Näinä vuosina hän teki yhteistyötä muiden suurmestareiden, kuten Kunisadan, kanssa ja omistautui myös vientitavaroiden koristeluun, mikä on osoitus hänen sopeutumiskyvystään ja laajasta taiteellisesta valikoimastaan.
Huolimatta varhaisesta kuolemastaan vain 44-vuotiaana vuonna 1869 Hiroshige II jätti jälkeensä perinnön, joka elää yhä tänä päivänä yrityksemme jäljentämissä taidegrafiikoissa. Näillä jäljennetyillä taidegrafiikoilla pyritään tekemään oikeutta hänen nerokkuudelleen ja pitämään ukiyo-e-taiteen kultakausi elossa tuleville sukupolville. On kiehtovaa ajatella, että vaikka Hiroshige III, toinen suuren Hiroshigen oppilas, kulki myös omaa tietään, juuri Hiroshige II muistutti voimakkaimmin alkuperäisen Hiroshigen loistavuudesta ja monimutkaisuudesta.
Hiroshige II nousi ukiyo-e-taiteen mestariksi muinaisen Japanin hohtavissa varjoissa, jossa perinteet ja innovaatiot sekoittuivat toisiinsa. Kun hän syntyi vuonna 1826, kukaan ei osannut aavistaa, millaisia jalanjälkiä hän seuraisi ja millaisia legendoja hän jatkaisi. Syvälle ukiyo-e-taiteen kultakauteen juurtuneena hän omaksui paitsi taiteellisen tyylin myös mestarinsa kuuluisan nimen Hiroshige. Tämä tapahtui mestarin kuoltua vuonna 1858, ja Hiroshige II sinetöi liiton menemällä naimisiin Hiroshigen tyttären kanssa.
Varhaisina luomisvuosinaan hänen työnsä heijastivat niin uskollisesti mestarinsa hienovaraista allekirjoitusta, että jopa tutkijat usein sekoittivat ne keskenään. Tämän aikakauden taidegrafiikoiden kohdalla onkin joskus vaikea päättää, ovatko ne Hiroshigen vai Hiroshige II:n käsialaa. Tämä osoittaa Hiroshige II:n valtavaa lahjakkuutta, sillä hän pystyi luomaan niin vaikuttavia teoksia, jotka muistuttivat niin paljon hänen ohjaajaansa. Näistä yhtäläisyyksistä huolimatta hän kuitenkin painoi teoksiinsa myös yksilöllisen kosketuksen. Avioliittonsa purkauduttua vuonna 1865 hän muutti Edosta Yokohamaan ja otti käyttöön soinnillisen nimen Kisai Risshō. Näinä vuosina hän teki yhteistyötä muiden suurmestareiden, kuten Kunisadan, kanssa ja omistautui myös vientitavaroiden koristeluun, mikä on osoitus hänen sopeutumiskyvystään ja laajasta taiteellisesta valikoimastaan.
Huolimatta varhaisesta kuolemastaan vain 44-vuotiaana vuonna 1869 Hiroshige II jätti jälkeensä perinnön, joka elää yhä tänä päivänä yrityksemme jäljentämissä taidegrafiikoissa. Näillä jäljennetyillä taidegrafiikoilla pyritään tekemään oikeutta hänen nerokkuudelleen ja pitämään ukiyo-e-taiteen kultakausi elossa tuleville sukupolville. On kiehtovaa ajatella, että vaikka Hiroshige III, toinen suuren Hiroshigen oppilas, kulki myös omaa tietään, juuri Hiroshige II muistutti voimakkaimmin alkuperäisen Hiroshigen loistavuudesta ja monimutkaisuudesta.
Sivu 1 / 1