Katalonialainen taidemaalari ja karikatyristi Isidre Nonell i Monturiol syntyi Barcelonassa vuonna 1872. Hänen isänsä omisti pastakaupan. Vaikka hän olisi halunnut nähdä Isidren jatkajana liiketoiminnassaan, hän rahoitti poikansa taiteellista intohimoa pitkään, koska hänen tulonsa maalaamisesta ja piirtämisestä olivat pienet. Isidre harjoitteli piirtäjänlahjakkuuttaan jo varhain lapsuudenystävänsä ja myöhemmän postmodernistisen taidemaalarin Joaquim Mirin kanssa. Hän sai varsinaisen koulutuksensa useilta taiteilijoilta Barcelonassa. Niinpä hän maalasi ensin hedelmiä ja kukkia Josep Mirabent:ssa ja siirtyi sitten Gabriel Martinez Altésin kouluun.
Isidre Nonellin sisällä oli erityinen lahjakkuus ja kiinnostus, joka heräsi, kun hän tapasi Lluís Graner:n. Graner työskenteli usein yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisten kanssa, ja köyhät ihmiset olivat hänelle mallina. Aiheesta vaikuttuneena Isidre alkoi maalata tällaisia kuvia itse, ja hänen yhteiskuntakriittinen silmänsä ja taipumuksensa karikatyyriin saivat jalansijaa. Hänen ensimmäinen dokumentoitu maalauksensa "Sisäpiha" on peräisin tältä ajalta. Opiskeltuaan yhdessä Mirin kanssa Escola de Belles Arts de Barcelonassa Nonell työskenteli vuodesta 1894 alkaen La Vanguardia -sanomalehdelle ja toimitti sille kuvituksia ja karikatyyrejä. Tämän jälkeen hän oleskeli Pariisissa, kuten monille tuon ajan taiteilijoille oli tapana. 1902 osa hänen teoksistaan oli esillä Barcelonassa, ja ne kirjaimellisesti revittiin palasiksi. Porvarillinen yleisö ja sitä palvelevat kriitikot hylkäsivät hänen kuviensa aiheet ja esitystavan, jotka eivät vastanneet toivottua estetiikkaa. Isidre Nonell jatkoi maalaamista lannistumatta, eikä hän ollut kiinnostunut myöskään keskusteluista kriitikoiden kanssa. Hän löysi kuitenkin vihdoin menestyksen, kun Faianç Català -galleriassa järjestettiin hänen ensimmäinen ja paljon kiitosta saanut yksityisnäyttelynsä vuonna 1910. Hän kuoli lavantautiin vain 38-vuotiaana. Yksi hänen kuuluisimmista öljymaalauksistaan on "Estudi, o Repòs" (1908), joka esittää makoilevaa naista ja dokumentoi Nonellin piirustuksellista kykyä välittää tunnelmia.
Katalonialainen taidemaalari ja karikatyristi Isidre Nonell i Monturiol syntyi Barcelonassa vuonna 1872. Hänen isänsä omisti pastakaupan. Vaikka hän olisi halunnut nähdä Isidren jatkajana liiketoiminnassaan, hän rahoitti poikansa taiteellista intohimoa pitkään, koska hänen tulonsa maalaamisesta ja piirtämisestä olivat pienet. Isidre harjoitteli piirtäjänlahjakkuuttaan jo varhain lapsuudenystävänsä ja myöhemmän postmodernistisen taidemaalarin Joaquim Mirin kanssa. Hän sai varsinaisen koulutuksensa useilta taiteilijoilta Barcelonassa. Niinpä hän maalasi ensin hedelmiä ja kukkia Josep Mirabent:ssa ja siirtyi sitten Gabriel Martinez Altésin kouluun.
Isidre Nonellin sisällä oli erityinen lahjakkuus ja kiinnostus, joka heräsi, kun hän tapasi Lluís Graner:n. Graner työskenteli usein yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisten kanssa, ja köyhät ihmiset olivat hänelle mallina. Aiheesta vaikuttuneena Isidre alkoi maalata tällaisia kuvia itse, ja hänen yhteiskuntakriittinen silmänsä ja taipumuksensa karikatyyriin saivat jalansijaa. Hänen ensimmäinen dokumentoitu maalauksensa "Sisäpiha" on peräisin tältä ajalta. Opiskeltuaan yhdessä Mirin kanssa Escola de Belles Arts de Barcelonassa Nonell työskenteli vuodesta 1894 alkaen La Vanguardia -sanomalehdelle ja toimitti sille kuvituksia ja karikatyyrejä. Tämän jälkeen hän oleskeli Pariisissa, kuten monille tuon ajan taiteilijoille oli tapana. 1902 osa hänen teoksistaan oli esillä Barcelonassa, ja ne kirjaimellisesti revittiin palasiksi. Porvarillinen yleisö ja sitä palvelevat kriitikot hylkäsivät hänen kuviensa aiheet ja esitystavan, jotka eivät vastanneet toivottua estetiikkaa. Isidre Nonell jatkoi maalaamista lannistumatta, eikä hän ollut kiinnostunut myöskään keskusteluista kriitikoiden kanssa. Hän löysi kuitenkin vihdoin menestyksen, kun Faianç Català -galleriassa järjestettiin hänen ensimmäinen ja paljon kiitosta saanut yksityisnäyttelynsä vuonna 1910. Hän kuoli lavantautiin vain 38-vuotiaana. Yksi hänen kuuluisimmista öljymaalauksistaan on "Estudi, o Repòs" (1908), joka esittää makoilevaa naista ja dokumentoi Nonellin piirustuksellista kykyä välittää tunnelmia.
Sivu 1 / 1