Ivan Konstantinovitš Aivazovski oli yksi 1800-luvun merkittävimmistä venäläisistä taiteilijoista. Venäjän laivaston virallisena maalarina hänellä oli läheiset suhteet Venäjän tsaarivaltakunnan korkeimpiin sotilasviranomaisiin. Aivazovski osallistui lukuisiin Venäjän laivaston manöövereihin ja dokumentoi taiteellisesti Venäjän merivoimia. Merivoimien maalaustaiteen suosio oli 1800-luvulla suurta, kun merivoimat nousivat keskeiseen asemaan kansallisena arvovaltahankkeena siirtomaavaltojen imperialistisissa pyrkimyksissä. Aivazovsky sai vastaavasti suurta tunnustusta myös muissa Euroopan maissa. Aivazovski sai klassisen koulutuksen Pietarin taideakatemiassa, jossa hän erikoistui maisemamaalaukseen ja taistelumaalauksiin. Akatemiasta erinomaisesti valmistuneesta taiteilijasta tuli suosittu, kun hän teki tilaustöitä Venäjän amiraliteetille.
Koko elämänsä ajan merimaalaus määritteli Krimillä syntyneen Aivazovskin työn kokonaisuutta, ja hän jätti jälkeensä laajan, yli 6000 maalausta käsittävän teoksen. Taiteilijaan teki syvän vaikutuksen kaksi historiallista tapahtumaa, jotka vaikuttivat suoraan hänen kotimaahansa ja syntyperäänsä. Krimin sota voimisti hänen kansallismielistä näkemystään, joka on tehnyt hänestä yhden Venäjän tunnetuimmista kuvataiteilijoista tähän päivään asti. Armenian kansanmurha 1890-luvulla löysi tiensä armenialaissyntyisen taidemaalarin myöhäistuotantoon.
Aivazovski aloitti uransa romanttisen maisemamaalauksen voimakkaan vaikutuksen alaisena. Niinpä hänen varhaisten merimaisemiensa keskiössä oli elementtien voima ja ihmisen taistelu meren luonnonvoimien ylivoimaa vastaan. Hänen taiteelliseen kehitykseensä vaikutti pysyvästi nelivuotinen matka Eurooppaan, jonka aikana hän tutustui erityisesti italialaiseen renessanssitaiteeseen, sekä kohtaaminen brittiläisen taidemaalarin William Turnerin kanssa. Mutta kun Turner, joka oli syvästi vaikuttunut Aivazovskyn teoksista, siirtyi kohti esittävän aineettomuutta, Aivazovski turvautui merimaisemissaan yhä enemmän realistisiin kuvaustapoihin.
Ivan Konstantinovitš Aivazovski oli yksi 1800-luvun merkittävimmistä venäläisistä taiteilijoista. Venäjän laivaston virallisena maalarina hänellä oli läheiset suhteet Venäjän tsaarivaltakunnan korkeimpiin sotilasviranomaisiin. Aivazovski osallistui lukuisiin Venäjän laivaston manöövereihin ja dokumentoi taiteellisesti Venäjän merivoimia. Merivoimien maalaustaiteen suosio oli 1800-luvulla suurta, kun merivoimat nousivat keskeiseen asemaan kansallisena arvovaltahankkeena siirtomaavaltojen imperialistisissa pyrkimyksissä. Aivazovsky sai vastaavasti suurta tunnustusta myös muissa Euroopan maissa. Aivazovski sai klassisen koulutuksen Pietarin taideakatemiassa, jossa hän erikoistui maisemamaalaukseen ja taistelumaalauksiin. Akatemiasta erinomaisesti valmistuneesta taiteilijasta tuli suosittu, kun hän teki tilaustöitä Venäjän amiraliteetille.
Koko elämänsä ajan merimaalaus määritteli Krimillä syntyneen Aivazovskin työn kokonaisuutta, ja hän jätti jälkeensä laajan, yli 6000 maalausta käsittävän teoksen. Taiteilijaan teki syvän vaikutuksen kaksi historiallista tapahtumaa, jotka vaikuttivat suoraan hänen kotimaahansa ja syntyperäänsä. Krimin sota voimisti hänen kansallismielistä näkemystään, joka on tehnyt hänestä yhden Venäjän tunnetuimmista kuvataiteilijoista tähän päivään asti. Armenian kansanmurha 1890-luvulla löysi tiensä armenialaissyntyisen taidemaalarin myöhäistuotantoon.
Aivazovski aloitti uransa romanttisen maisemamaalauksen voimakkaan vaikutuksen alaisena. Niinpä hänen varhaisten merimaisemiensa keskiössä oli elementtien voima ja ihmisen taistelu meren luonnonvoimien ylivoimaa vastaan. Hänen taiteelliseen kehitykseensä vaikutti pysyvästi nelivuotinen matka Eurooppaan, jonka aikana hän tutustui erityisesti italialaiseen renessanssitaiteeseen, sekä kohtaaminen brittiläisen taidemaalarin William Turnerin kanssa. Mutta kun Turner, joka oli syvästi vaikuttunut Aivazovskyn teoksista, siirtyi kohti esittävän aineettomuutta, Aivazovski turvautui merimaisemissaan yhä enemmän realistisiin kuvaustapoihin.
Sivu 1 / 2