Sivu 1 / 1
Ennen kuin englantilainen kasvimaalari Jane Loudon (o.s. Jane Webb) löysi rakkautensa kasvitieteeseen, hän oli menestynyt kirjailija. Vanhempiensa kuoltua hän jäi jo varhain omilleen, ja hän käytti aluksi kirjoitustaitojaan elantonsa hankkimiseen. Kaksikymmenvuotiaana hän julkaisi egyptiläisistä muumioista kertovan fiktiivisen romaanin "Muumio!". Sitä pidetään tieteiskirjallisuuden uraauurtavana teoksena. Siinä Loudon kuvasi faarao Kheopsin muumion ylösnousemusta 22. vuosisadalla. Ylösnoussut faarao matkustaa ilmapallolla Egyptistä Englantiin ja sekaantuu siellä poliittisiin asioihin. Yhteiskunnallisten edistysaskeleiden lisäksi myös teknologian kehitys helpottaa elämää romaanissa. Esimerkiksi kirjeet toimitetaan kanuunankuulilla. Maataloudessa höyrykäyttöinen aura helpottaa työtä. Romaani herätti aikanaan paljon julkista huomiota. Niin teki myös arvostettu kirjailija John Claudius Loudon, joka tunnettiin maataloutta ja puutarhaviljelyä käsittelevistä kirjoistaan.
John Loudon otti yhteyttä kirjailijaan ja oli yllättynyt, että kyseessä oli nainen - hän oli julkaissut teoksensa miehen salanimellä. Loudonin kiinnostus ei rajoittunut vain romaaniin. Vain seitsemän kuukautta ensitapaamisen jälkeen he menivät naimisiin. Jane Loudonille puutarhanhoito ja kasvitieteet olivat hänen omien sanojensa mukaan olleet siihen asti täysin vieraita. Hän kuitenkin jakoi nopeasti miehensä kiinnostuksen ja tuki aluksi tämän julkaisuja. Hänen oli kuitenkin ymmärrettävä, että suurin osa aihetta käsittelevistä kirjoista ja niiden monet tekniset termit olivat tuskin ymmärrettävissä maallikoille ja näin ollen tuohon aikaan erityisesti naisille. Loudon oppi nopeasti ja julkaisi pian oman puutarhanhoitoa käsittelevän kirjansa nimellä "Gardening for Ladies". Helposti ymmärrettävä, innostuneesti ja asiantuntevasti kirjoitettu teos oli suuri menestys, ja sitä myytiin yli 200 000 kappaletta. Seuraavaksi ilmestyi lisää kirjoja, kaikki viktoriaanisen puutarhanhoidon vakioteoksia. Kirjat innoittivat naisia ympäri maata, ja puutarhanhoidosta tuli merkittävä harrastus. Teknisten tietojen hankkimisen lisäksi Loudon oli kouluttautunut itseoppineeksi kasvimaalariksi ja kuvitti kirjansa itse.
Loudon järjesti kukkakimppuihin kukkia motiivejaan varten. Suosittuja malleja kopioitiin usein, ja ne koristivat tarjottimia, pöytiä ja lampunvarjostimia. Loudonit nauttivat suurta arvostusta ja liikkuivat sopivissa piireissä Charles Dickensin kaltaisten kirjallisuuden suurmiesten kanssa. Heidän kukoistuskautensa loppui kuitenkin sen jälkeen, kun hänen miehensä eräs suuri hanke epäonnistui ja hän menetti toimittajan paikan. Lisäksi hänen kirjansa eivät enää myyneet kilpailevan kirjallisuuden vuoksi. Paljon vanhemman aviomiehen kuoltua hänen oli huolehdittava tyttärestään yksin. Hän kuoli köyhtyneenä 51-vuotiaana. Loudonin teoksia ja niiden kasvitieteellisiä kuvituksia arvostetaan yhä nykyäänkin. Lontoossa sijaitsevassa National Art Library -taidekirjastossa on useita hänen teoksiaan.
Ennen kuin englantilainen kasvimaalari Jane Loudon (o.s. Jane Webb) löysi rakkautensa kasvitieteeseen, hän oli menestynyt kirjailija. Vanhempiensa kuoltua hän jäi jo varhain omilleen, ja hän käytti aluksi kirjoitustaitojaan elantonsa hankkimiseen. Kaksikymmenvuotiaana hän julkaisi egyptiläisistä muumioista kertovan fiktiivisen romaanin "Muumio!". Sitä pidetään tieteiskirjallisuuden uraauurtavana teoksena. Siinä Loudon kuvasi faarao Kheopsin muumion ylösnousemusta 22. vuosisadalla. Ylösnoussut faarao matkustaa ilmapallolla Egyptistä Englantiin ja sekaantuu siellä poliittisiin asioihin. Yhteiskunnallisten edistysaskeleiden lisäksi myös teknologian kehitys helpottaa elämää romaanissa. Esimerkiksi kirjeet toimitetaan kanuunankuulilla. Maataloudessa höyrykäyttöinen aura helpottaa työtä. Romaani herätti aikanaan paljon julkista huomiota. Niin teki myös arvostettu kirjailija John Claudius Loudon, joka tunnettiin maataloutta ja puutarhaviljelyä käsittelevistä kirjoistaan.
John Loudon otti yhteyttä kirjailijaan ja oli yllättynyt, että kyseessä oli nainen - hän oli julkaissut teoksensa miehen salanimellä. Loudonin kiinnostus ei rajoittunut vain romaaniin. Vain seitsemän kuukautta ensitapaamisen jälkeen he menivät naimisiin. Jane Loudonille puutarhanhoito ja kasvitieteet olivat hänen omien sanojensa mukaan olleet siihen asti täysin vieraita. Hän kuitenkin jakoi nopeasti miehensä kiinnostuksen ja tuki aluksi tämän julkaisuja. Hänen oli kuitenkin ymmärrettävä, että suurin osa aihetta käsittelevistä kirjoista ja niiden monet tekniset termit olivat tuskin ymmärrettävissä maallikoille ja näin ollen tuohon aikaan erityisesti naisille. Loudon oppi nopeasti ja julkaisi pian oman puutarhanhoitoa käsittelevän kirjansa nimellä "Gardening for Ladies". Helposti ymmärrettävä, innostuneesti ja asiantuntevasti kirjoitettu teos oli suuri menestys, ja sitä myytiin yli 200 000 kappaletta. Seuraavaksi ilmestyi lisää kirjoja, kaikki viktoriaanisen puutarhanhoidon vakioteoksia. Kirjat innoittivat naisia ympäri maata, ja puutarhanhoidosta tuli merkittävä harrastus. Teknisten tietojen hankkimisen lisäksi Loudon oli kouluttautunut itseoppineeksi kasvimaalariksi ja kuvitti kirjansa itse.
Loudon järjesti kukkakimppuihin kukkia motiivejaan varten. Suosittuja malleja kopioitiin usein, ja ne koristivat tarjottimia, pöytiä ja lampunvarjostimia. Loudonit nauttivat suurta arvostusta ja liikkuivat sopivissa piireissä Charles Dickensin kaltaisten kirjallisuuden suurmiesten kanssa. Heidän kukoistuskautensa loppui kuitenkin sen jälkeen, kun hänen miehensä eräs suuri hanke epäonnistui ja hän menetti toimittajan paikan. Lisäksi hänen kirjansa eivät enää myyneet kilpailevan kirjallisuuden vuoksi. Paljon vanhemman aviomiehen kuoltua hänen oli huolehdittava tyttärestään yksin. Hän kuoli köyhtyneenä 51-vuotiaana. Loudonin teoksia ja niiden kasvitieteellisiä kuvituksia arvostetaan yhä nykyäänkin. Lontoossa sijaitsevassa National Art Library -taidekirjastossa on useita hänen teoksiaan.