Jean Alaux, joka tunnettiin nimellä "le Romain" (roomalainen), syntyi 15. tammikuuta 1786 ja kuoli 2. maaliskuuta 1864. Hän oli ranskalainen historiamaalari ja Rooman Ranskan akatemian johtaja vuosina 1846-1852.
Alaux syntyi Bordeaux'ssa taidemaalarin poikana ja toisena neljästä veljeksestä, joista kaikista tuli taidemaalareita, ja hän sai ensimmäiset taideopetuksensa isältään. Sen jälkeen hän opiskeli virallisesti Pierre Lacour:ssa ja myöhemmin Baron Pierre Narcisse Guerin:ssä. 1807 hänet otettiin Pariisin École des Beaux-Artsiin. Vuodesta 1808 alkaen hän esitti teoksiaan Prix de Rome -kilpailuun, mutta hänen huomionsa harhautui, kun hänen vanhempi veljensä Francois Alaux pyysi häntä auttamaan suuren "neoraman" (eräänlainen panoraama) kanssa, jota tämä työsti. Lopulta vuonna 1815 Alaux voitti Grand Prix de Rome -kilpailun teoksella "Brisei's Weeping over the Body of Patroclus", joka on Homeroksen Iliasista inspiroitunut kohtaus. Tämän jälkeen hän oli Rooman Ranskan akatemian eläkeläinen vuosina 1816-1820, ja myöhemmin hänestä tuli sen johtaja.
Hänen taiteilijatovereitaan Akatemiassa olivat muun muassa TAITEILIJAT3, TAITEILIJAT4 ja TAITEILIJAT5 sekä kuvanveistäjät TAITEILIJAT6, TAITEILIJAT7 ja Ramey. Hänestä tuli Ingres:n ystävä. Hänen ensimmäinen maalauksensa Akatemiassa oli Cadmus tappaa lohikäärmeen Dircen lähteillä, jonka Orléansin herttua osti myöhemmin, mutta joka tuhoutui palossa, joka tuhosi Palais-Royalin Ranskan vallankumouksen aikana vuonna 1848. Muita hänen Akatemiassa maalaamiaan teoksia olivat "Diamedes sieppaa Palladiumin" ja "Kentaurien ja lapithien välisen taistelun jaksot". Vuonna 1821 hän palasi Ranskaan, jossa hänen maineensa kasvoi tasaisesti muun muassa teoksilla "Kloviksen kaste" (1825), "Kenraalivaltiot vuodelta 1838", "Rouenin kunniakokous" vuodelta 1596 ja "Kenraalivaltiot vuodelta 1614".
Heinäkuun monarkian aikana hän työskenteli Versailles'n palatsin "Galerie des batailles'ssa", jota varten hän maalasi "Villaviciosan taistelun" (1836), "Valenciennes'n valtauksen" (1837) ja "Denainin taistelun" (1839). Vuonna 1846 Alaux nimitettiin Rooman Ranskan akatemian johtajaksi. Hän ja hänen oppilaansa joutuivat pakenemaan kaupungista väliaikaisesti Ranskaan Rooman piirityksen aikana vuonna 1849, johon osallistuivat Garibaldin johtamat puolustavat italialaiset joukot ja hyökkäävä Ranskan armeija. Hänen toimikautensa johtajana päättyi rauhallisesti hänen jäädessään eläkkeelle vuonna 1852.
Jean Alaux, joka tunnettiin nimellä "le Romain" (roomalainen), syntyi 15. tammikuuta 1786 ja kuoli 2. maaliskuuta 1864. Hän oli ranskalainen historiamaalari ja Rooman Ranskan akatemian johtaja vuosina 1846-1852.
Alaux syntyi Bordeaux'ssa taidemaalarin poikana ja toisena neljästä veljeksestä, joista kaikista tuli taidemaalareita, ja hän sai ensimmäiset taideopetuksensa isältään. Sen jälkeen hän opiskeli virallisesti Pierre Lacour:ssa ja myöhemmin Baron Pierre Narcisse Guerin:ssä. 1807 hänet otettiin Pariisin École des Beaux-Artsiin. Vuodesta 1808 alkaen hän esitti teoksiaan Prix de Rome -kilpailuun, mutta hänen huomionsa harhautui, kun hänen vanhempi veljensä Francois Alaux pyysi häntä auttamaan suuren "neoraman" (eräänlainen panoraama) kanssa, jota tämä työsti. Lopulta vuonna 1815 Alaux voitti Grand Prix de Rome -kilpailun teoksella "Brisei's Weeping over the Body of Patroclus", joka on Homeroksen Iliasista inspiroitunut kohtaus. Tämän jälkeen hän oli Rooman Ranskan akatemian eläkeläinen vuosina 1816-1820, ja myöhemmin hänestä tuli sen johtaja.
Hänen taiteilijatovereitaan Akatemiassa olivat muun muassa TAITEILIJAT3, TAITEILIJAT4 ja TAITEILIJAT5 sekä kuvanveistäjät TAITEILIJAT6, TAITEILIJAT7 ja Ramey. Hänestä tuli Ingres:n ystävä. Hänen ensimmäinen maalauksensa Akatemiassa oli Cadmus tappaa lohikäärmeen Dircen lähteillä, jonka Orléansin herttua osti myöhemmin, mutta joka tuhoutui palossa, joka tuhosi Palais-Royalin Ranskan vallankumouksen aikana vuonna 1848. Muita hänen Akatemiassa maalaamiaan teoksia olivat "Diamedes sieppaa Palladiumin" ja "Kentaurien ja lapithien välisen taistelun jaksot". Vuonna 1821 hän palasi Ranskaan, jossa hänen maineensa kasvoi tasaisesti muun muassa teoksilla "Kloviksen kaste" (1825), "Kenraalivaltiot vuodelta 1838", "Rouenin kunniakokous" vuodelta 1596 ja "Kenraalivaltiot vuodelta 1614".
Heinäkuun monarkian aikana hän työskenteli Versailles'n palatsin "Galerie des batailles'ssa", jota varten hän maalasi "Villaviciosan taistelun" (1836), "Valenciennes'n valtauksen" (1837) ja "Denainin taistelun" (1839). Vuonna 1846 Alaux nimitettiin Rooman Ranskan akatemian johtajaksi. Hän ja hänen oppilaansa joutuivat pakenemaan kaupungista väliaikaisesti Ranskaan Rooman piirityksen aikana vuonna 1849, johon osallistuivat Garibaldin johtamat puolustavat italialaiset joukot ja hyökkäävä Ranskan armeija. Hänen toimikautensa johtajana päättyi rauhallisesti hänen jäädessään eläkkeelle vuonna 1852.
Sivu 1 / 1