Jean Francois Raffaelli oli ranskalainen taidemaalari, kuvanveistäjä, painaja ja näyttelijä, toisin sanoen monilahjakkuus. Hän syntyi Pariisissa vuonna 1850, ja hänen isovanhempansa olivat kotoisin Toscanasta. Aluksi Jean Francois Raffaelli oli enemmän kiinnostunut musiikista ja teatterista, ja hän toimi myös aktiivisesti näillä aloilla. Mutta 20-vuotiaana hän alkoi harrastaa maalausta ja kuvanveistoa. Hän oli pitkälti itseoppinut, ja vain kolmen kuukauden ajan hän oli Pariisin Ecole Beaux-Artsissa opettaneen historiamaalarin ja kuvanveistäjän Jean Leon Gerome oppilaana. Hyvin pian hän esitteli ensimmäisen kuvansa Pariisin Salonissa. Taiteilijan suosikkiaiheisiin kuuluivat maisemien lisäksi Pariisin esikaupunkien arki, kaikki se, mitä kaupungin kaduilla päivittäin tapahtui. Hän maalasi myös muotokuvia tunnetuista pariisilaisista henkilöistä, kuten esimerkiksi poliitikko Georges Clemenceausta. Samaan aikaan hän loi myös useita veistoksia. Useimmat niistä eivät kuitenkaan ole enää olemassa, vaan niistä on vain valokuvia. Hänen teoksiinsa kuului myös kuparikaiverruksia kuuluisista pariisilaisista paikoista. Myöhemmin hän työskenteli hyvin intensiivisesti myös silkkipainon ja muiden värillisten painotekniikoiden parissa.
Impressionistinen taidemaalari Edgar Degas, johon Raffaelli oli tutustunut Pariisin Ecole Beaux Artsin kautta, tarjosi Raffaellille mahdollisuutta liittyä uuteen impressionistien ryhmään, joka järjesti kahdeksan taidenäyttelyä vuosina 1874-1886 ja johon muun muassa Monet kuului. Näyttelyiden järjestämisestä vastannut Degas halusi laajentaa näyttelyitä tekemällä ne Raffaellin kaltaisten realististen taidemaalareiden ulottuville. Tämä kuitenkin jakoi impressionistien ryhmän huomattavasti, ja se hajosi pitkän riidan jälkeen.
Myöhemmässä elämässään Jean Francois Raffaelli sai useita kunnianosoituksia. Esimerkiksi vuonna 1889 hänelle myönnettiin Ranskan kunniamerkin ritarikunta. Tukholman olympialaisissa vuonna 1912 taidekilpailuista tuli ensimmäistä kertaa osa olympialaisten ohjelmaa. Siihen kuului myös maalauskilpailu, jossa taiteilija sai kunniakkaan neljännen sijan. Kun Raffaelli kuoli Pariisissa vuonna 1924, hänen mukaansa nimettiin katu Pariisissa Rue Raffaelli. Taiteilija ei koskaan mennyt naimisiin eikä jättänyt jälkeläisiä.
Jean Francois Raffaelli oli ranskalainen taidemaalari, kuvanveistäjä, painaja ja näyttelijä, toisin sanoen monilahjakkuus. Hän syntyi Pariisissa vuonna 1850, ja hänen isovanhempansa olivat kotoisin Toscanasta. Aluksi Jean Francois Raffaelli oli enemmän kiinnostunut musiikista ja teatterista, ja hän toimi myös aktiivisesti näillä aloilla. Mutta 20-vuotiaana hän alkoi harrastaa maalausta ja kuvanveistoa. Hän oli pitkälti itseoppinut, ja vain kolmen kuukauden ajan hän oli Pariisin Ecole Beaux-Artsissa opettaneen historiamaalarin ja kuvanveistäjän Jean Leon Gerome oppilaana. Hyvin pian hän esitteli ensimmäisen kuvansa Pariisin Salonissa. Taiteilijan suosikkiaiheisiin kuuluivat maisemien lisäksi Pariisin esikaupunkien arki, kaikki se, mitä kaupungin kaduilla päivittäin tapahtui. Hän maalasi myös muotokuvia tunnetuista pariisilaisista henkilöistä, kuten esimerkiksi poliitikko Georges Clemenceausta. Samaan aikaan hän loi myös useita veistoksia. Useimmat niistä eivät kuitenkaan ole enää olemassa, vaan niistä on vain valokuvia. Hänen teoksiinsa kuului myös kuparikaiverruksia kuuluisista pariisilaisista paikoista. Myöhemmin hän työskenteli hyvin intensiivisesti myös silkkipainon ja muiden värillisten painotekniikoiden parissa.
Impressionistinen taidemaalari Edgar Degas, johon Raffaelli oli tutustunut Pariisin Ecole Beaux Artsin kautta, tarjosi Raffaellille mahdollisuutta liittyä uuteen impressionistien ryhmään, joka järjesti kahdeksan taidenäyttelyä vuosina 1874-1886 ja johon muun muassa Monet kuului. Näyttelyiden järjestämisestä vastannut Degas halusi laajentaa näyttelyitä tekemällä ne Raffaellin kaltaisten realististen taidemaalareiden ulottuville. Tämä kuitenkin jakoi impressionistien ryhmän huomattavasti, ja se hajosi pitkän riidan jälkeen.
Myöhemmässä elämässään Jean Francois Raffaelli sai useita kunnianosoituksia. Esimerkiksi vuonna 1889 hänelle myönnettiin Ranskan kunniamerkin ritarikunta. Tukholman olympialaisissa vuonna 1912 taidekilpailuista tuli ensimmäistä kertaa osa olympialaisten ohjelmaa. Siihen kuului myös maalauskilpailu, jossa taiteilija sai kunniakkaan neljännen sijan. Kun Raffaelli kuoli Pariisissa vuonna 1924, hänen mukaansa nimettiin katu Pariisissa Rue Raffaelli. Taiteilija ei koskaan mennyt naimisiin eikä jättänyt jälkeläisiä.
Sivu 1 / 1