Hänen elämänsä oli vähintään yhtä salaperäistä kuin hänen taiteensa. Jopa John Anster Christian Fitzgeraldin syntymävuosi vaihtelee vuosien 1819 ja 1823 välillä. Ainakin hänen syntymäpaikkansa, Lambeth Etelä-Lontoossa, näyttää olevan kiistaton. Hänen vanhempansa olivat kotoisin Irlannista, ja hänen isänsä William Thomas Fitzgerald oli melko tuntematon runoilija. Se oli enemmän kuin mitä hänen pojastaan saattoi sanoa. Genre, jossa Fitzgeraldin taide liikkui, oli kirjaimellisesti satu. Hän oli keijumaalari, ja hänelle annettiin nimi "Fairy Fitzgerald". Tontut, keijut, kummitukset, demonit, pienet tonttut, peikot ja ylimitoitetut eläinhahmot hallitsivat näyttämöä. Se sopii viktoriaaniseen taiteen aikakauteen, jolloin myyttiset hahmot ja muotokuvat nousivat keskiöön. Juuri oikea aihe Fitzgeraldille. Hän näyttää olleen itseoppinut, sillä missään ei ole mainintaa opiskelusta tai opettajista.
Hänen hyvin omaperäiset satu-, uni- ja fantasiakohtauksensa eivät juuri koskaan viitanneet kirjallisiin aiheisiin. Monet hänen teoksistaan taas muistuttavat vahvasti surrealistisia kuvauksia ARTISTREPLEPLACE0- ja HARTISTREPLEPLACE1-taiteilijan tilasta.Useammin kuin kerran on epäilty, että hänen teoksensa ovat syntyneet huumeiden vaikutuksen alaisena. Erityisesti kaksi maalausta, "The Pipe Dream" ja "The Captive Dreamer", herättävät epäilyn siitä, että Fitzgerald tunsi oopiumiluolia. Tämä ei olisi yllättävää, sillä huumeet olivat 1800-luvulla vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässä, myös viktoriaanisessa elämässä. Vaikka hän maalasi taulunsa huumaantuneena, se ei muuta hänen nerouttaan; ehkäpä huumeet tekivät nerokkuuden mahdolliseksi. Joka tapauksessa Lontoon Royal Academy of Arts ei välittänyt siitä, vaan hänen maalauksiaan esiteltiin näytteillä, samoin kuin British Institution, Society of British Artist ja Royal Watercolour Society. Hän maalasi menestyksekkäästi kokonaisen sarjan joulukeijuja Illustrated London News -lehteen. Vuonna 1902 Fitzgerald esitteli viimeisen teoksensa Royal Academyssa, maalauksen Liisa Ihmemaassa.
Fitzgerald eli hyvin erakoitunutta elämää, eikä hänellä ollut juuri minkäänlaisia yhteyksiä muihin taiteilijoihin. Hän meni naimisiin Mary Ann Barrin kanssa vuonna 1849, jonka kanssa hän sai neljä poikaa ja kaksi tytärtä. Mutta häntä veti aina pois kodin sydämen ääreltä. Hän tunsi olonsa todella kotoisaksi vain kuuluisassa Lontoon Savage Clubissa, joka on tyypillinen brittiläinen herrasmiesklubi ja joka on yhä olemassa. Kuolemansa jälkeen Fitzgeraldin kerhokaverit muistelivat, kuinka hän imitoi mielellään ja lahjakkaasti aikansa näyttelijöitä, kuten Charles Kembleä tai William Charles Macreadya, joka oli tunnettu Shakespeare-näyttelijä. Ei ole yllättävää, että hänen viimeinen toiveensa oli yhtä omituinen kuin taiteilija itse. Hän halusi kuolla rakkaalla Savage Clubillaan, ja viimeisinä päivinään hän kävi joka lauantai "iloisena" odotuksena. Mutta hän jäi kolme tai neljä päivää paitsi sydämensä toiveen täyttymisestä. Omapäinen mies ja lahjakas taidemaalari kuoli 87-vuotiaana vuonna 1906.
Hänen elämänsä oli vähintään yhtä salaperäistä kuin hänen taiteensa. Jopa John Anster Christian Fitzgeraldin syntymävuosi vaihtelee vuosien 1819 ja 1823 välillä. Ainakin hänen syntymäpaikkansa, Lambeth Etelä-Lontoossa, näyttää olevan kiistaton. Hänen vanhempansa olivat kotoisin Irlannista, ja hänen isänsä William Thomas Fitzgerald oli melko tuntematon runoilija. Se oli enemmän kuin mitä hänen pojastaan saattoi sanoa. Genre, jossa Fitzgeraldin taide liikkui, oli kirjaimellisesti satu. Hän oli keijumaalari, ja hänelle annettiin nimi "Fairy Fitzgerald". Tontut, keijut, kummitukset, demonit, pienet tonttut, peikot ja ylimitoitetut eläinhahmot hallitsivat näyttämöä. Se sopii viktoriaaniseen taiteen aikakauteen, jolloin myyttiset hahmot ja muotokuvat nousivat keskiöön. Juuri oikea aihe Fitzgeraldille. Hän näyttää olleen itseoppinut, sillä missään ei ole mainintaa opiskelusta tai opettajista.
Hänen hyvin omaperäiset satu-, uni- ja fantasiakohtauksensa eivät juuri koskaan viitanneet kirjallisiin aiheisiin. Monet hänen teoksistaan taas muistuttavat vahvasti surrealistisia kuvauksia ARTISTREPLEPLACE0- ja HARTISTREPLEPLACE1-taiteilijan tilasta.Useammin kuin kerran on epäilty, että hänen teoksensa ovat syntyneet huumeiden vaikutuksen alaisena. Erityisesti kaksi maalausta, "The Pipe Dream" ja "The Captive Dreamer", herättävät epäilyn siitä, että Fitzgerald tunsi oopiumiluolia. Tämä ei olisi yllättävää, sillä huumeet olivat 1800-luvulla vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässä, myös viktoriaanisessa elämässä. Vaikka hän maalasi taulunsa huumaantuneena, se ei muuta hänen nerouttaan; ehkäpä huumeet tekivät nerokkuuden mahdolliseksi. Joka tapauksessa Lontoon Royal Academy of Arts ei välittänyt siitä, vaan hänen maalauksiaan esiteltiin näytteillä, samoin kuin British Institution, Society of British Artist ja Royal Watercolour Society. Hän maalasi menestyksekkäästi kokonaisen sarjan joulukeijuja Illustrated London News -lehteen. Vuonna 1902 Fitzgerald esitteli viimeisen teoksensa Royal Academyssa, maalauksen Liisa Ihmemaassa.
Fitzgerald eli hyvin erakoitunutta elämää, eikä hänellä ollut juuri minkäänlaisia yhteyksiä muihin taiteilijoihin. Hän meni naimisiin Mary Ann Barrin kanssa vuonna 1849, jonka kanssa hän sai neljä poikaa ja kaksi tytärtä. Mutta häntä veti aina pois kodin sydämen ääreltä. Hän tunsi olonsa todella kotoisaksi vain kuuluisassa Lontoon Savage Clubissa, joka on tyypillinen brittiläinen herrasmiesklubi ja joka on yhä olemassa. Kuolemansa jälkeen Fitzgeraldin kerhokaverit muistelivat, kuinka hän imitoi mielellään ja lahjakkaasti aikansa näyttelijöitä, kuten Charles Kembleä tai William Charles Macreadya, joka oli tunnettu Shakespeare-näyttelijä. Ei ole yllättävää, että hänen viimeinen toiveensa oli yhtä omituinen kuin taiteilija itse. Hän halusi kuolla rakkaalla Savage Clubillaan, ja viimeisinä päivinään hän kävi joka lauantai "iloisena" odotuksena. Mutta hän jäi kolme tai neljä päivää paitsi sydämensä toiveen täyttymisestä. Omapäinen mies ja lahjakas taidemaalari kuoli 87-vuotiaana vuonna 1906.
Sivu 1 / 1