John Robert Cozens syntyi Lontoossa ja opiskeli isänsä johdolla, joka oli myös akvarellisti ja jolla oli hyvät yhteydet brittiläiseen taidemaailmaan. Hänen äitinsä oli William Hogarthin läheisen yhteistyökumppanin John Pinen tytär. Vuonna 1776 Cozens esitteli suuren öljymaalauksen Lontoon Royal Academy of Artsissa, ja tämän ensimmäisen taiteellisen menestyksen jälkeen hän vietti kolme vuotta Sveitsissä ja Italiassa, jossa hän piirsi laajoja, seesteisiä vuoristomaisemia, kuten "Nemin järvi" ja "Napolinlahti Capodimonten edustalta".
Hän yhdisteli usein sinisiä, vihreitä ja harmaita akvarelleja herättääkseen tarkoituksella melankolista tunnelmaa. Hänen työnsä vaikutti myös ARTISTREPLEPLACE0:n ja ARTISTREPLEPLACE1:n myöhempiin töihin. Cozens eli eristäytynyttä elämää, eikä koskaan tavoitellut taloudellista menestystä, vaan seurasi aina omia taiteellisia intressejään. Kun hän tarjosi metsäpuita ja niiden lehtiä esittäviä vedoksia ja piirroksia Kuninkaalliselle akatemialle, akatemia hylkäsi ne tylysti sanoen, etteivät ne ole taidetta.
42-vuotiaana Cozens sai hermoromahduksen. Vain sikäläisen ylilääkärin ja taiteenystävän tohtori Thomas Monron ansiosta Cozensia ei pantu mielisairaalaan. Cozens pysyi kolme vuotta myöhemmin tapahtuneeseen kuolemaansa saakka lääkärin yksityisessä hoidossa ja huollossa.
John Robert Cozens syntyi Lontoossa ja opiskeli isänsä johdolla, joka oli myös akvarellisti ja jolla oli hyvät yhteydet brittiläiseen taidemaailmaan. Hänen äitinsä oli William Hogarthin läheisen yhteistyökumppanin John Pinen tytär. Vuonna 1776 Cozens esitteli suuren öljymaalauksen Lontoon Royal Academy of Artsissa, ja tämän ensimmäisen taiteellisen menestyksen jälkeen hän vietti kolme vuotta Sveitsissä ja Italiassa, jossa hän piirsi laajoja, seesteisiä vuoristomaisemia, kuten "Nemin järvi" ja "Napolinlahti Capodimonten edustalta".
Hän yhdisteli usein sinisiä, vihreitä ja harmaita akvarelleja herättääkseen tarkoituksella melankolista tunnelmaa. Hänen työnsä vaikutti myös ARTISTREPLEPLACE0:n ja ARTISTREPLEPLACE1:n myöhempiin töihin. Cozens eli eristäytynyttä elämää, eikä koskaan tavoitellut taloudellista menestystä, vaan seurasi aina omia taiteellisia intressejään. Kun hän tarjosi metsäpuita ja niiden lehtiä esittäviä vedoksia ja piirroksia Kuninkaalliselle akatemialle, akatemia hylkäsi ne tylysti sanoen, etteivät ne ole taidetta.
42-vuotiaana Cozens sai hermoromahduksen. Vain sikäläisen ylilääkärin ja taiteenystävän tohtori Thomas Monron ansiosta Cozensia ei pantu mielisairaalaan. Cozens pysyi kolme vuotta myöhemmin tapahtuneeseen kuolemaansa saakka lääkärin yksityisessä hoidossa ja huollossa.
Sivu 1 / 8