Hän oli "räätäli, joka eteni tiedemieheksi" ja erottautui selkeällä, kuvallisella aistillaan. Hänen poikkeuksellisen taidokkaat ja yksityiskohtaiset karttansa olivat pohjana maailmankarttojen tuotannolle aina 1700-luvun puoliväliin saakka, ja ne tekivät John Speedistä yhden varhaismodernin ajan tunnetuimmista englantilaisista kartografeista. Räätälin killan jäsenyyden ansiosta John Speed pääsi sivistyneisiin piireihin, joissa hänen älykkyytensä tunnustettiin ja arvostettiin: suojelijoidensa avulla hän sai stipendin, jonka ansiosta hän pystyi lopettamaan räätälöinnin ja omistautumaan intohimolleen: Kartografia. Kuningatar itse antoi hänelle huoneen Lontoon tullitalossa tätä työtä varten ja suhtautui hänen töihinsä suurella mielenkiinnolla.
Speed piirsi historiallisia karttoja Englannin ja Irlannin valloituksesta sekä kuvauksia Englannin keskiajasta ja aikakaudesta. Hän julkaisi vuonna 1611 atlanttinsa The Theatre of the Empire of Great Britaine lisäksi kokoelman karttoja Englannin, Walesin ja Irlannin kreivikunnista sekä yleiskartan Skotlannista. Tätä varten hän oli analysoinut valtavia määriä maisematutkimuksista saatuja tietoja ja muuttanut tulokset yksityiskohtaisiksi kartoiksi. Vaikka hän kartoitti maisemia myös itse, hän sai suurimman osan karttojensa tiedoista. Hän pyysi kirjeitse Sir Robert Cottonilta apua tietojen saamiseksi. Yksi hänen pojistaan auttoi häntä myös hankkimalla selvityksiä englantilaisista yhteisöistä. Monet brittiläiset kaupungit esitettiin ensimmäistä kertaa visuaalisesti, mikä tekee Speedin kartoista korvaamattoman lähteen historiantutkijoille. Speedin kuvaukset eivät kuitenkaan olleet mitenkään objektiivisia. Hänen ideologiset vakaumuksensa heijastuivat hänen työhönsä. Hän esimerkiksi kuvasi Jaakko I:n Brittein saarten yhdistäjänä. Vakaumuksellisena kristittynä hän julkaisi vuonna 1595 raamatullisen Kanaanin kartan ja vuonna 1611 joitakin raamatullisia sukuluetteloita, joiden oletettiin kuvaavan sukulinjaa Aadamista Neitsyt Mariaan.
Speed kaiversi kartat ja kuvat kuparilevyille. Se ei ollut helppo tehtävä, kun otetaan huomioon, että kaikkien kuvioiden ja kirjainten oli oltava peilikuvia ja tarkasti sijoitettuja. Ne jäljennettiin painamalla ja värjättiin. Tuloksena oli taidokkaita ja esteettisesti miellyttäviä vedoksia. Hänen kuvauksensa historiallisista ja nykyaikaisista kohtauksista sekä brittiläisen yhteiskunnan pukeutumisesta olivat myös hyvin suosittuja ja olivat suosittuja koriste-esineitä brittiläisissä kotitalouksissa. Speedin työ ei kuitenkaan rajoittunut pelkästään Brittein saariin ja kristillisiin motiiveihin, vaan hän kartoitti myös Kanaalisaaret, Puolan ja Amerikan. Vähän ennen kuolemaansa hän julkaisi ensimmäisenä englantilaisena maailmanatlaksen nimeltä A Prospect of the Most Famous Parts of the World. Hyvin toimeentulevat aikalaiset saattoivat ostaa 40 shillingillä tämän atlaksen, joka löytyy vielä nykyäänkin monista yksityiskirjastoista.
Hän oli "räätäli, joka eteni tiedemieheksi" ja erottautui selkeällä, kuvallisella aistillaan. Hänen poikkeuksellisen taidokkaat ja yksityiskohtaiset karttansa olivat pohjana maailmankarttojen tuotannolle aina 1700-luvun puoliväliin saakka, ja ne tekivät John Speedistä yhden varhaismodernin ajan tunnetuimmista englantilaisista kartografeista. Räätälin killan jäsenyyden ansiosta John Speed pääsi sivistyneisiin piireihin, joissa hänen älykkyytensä tunnustettiin ja arvostettiin: suojelijoidensa avulla hän sai stipendin, jonka ansiosta hän pystyi lopettamaan räätälöinnin ja omistautumaan intohimolleen: Kartografia. Kuningatar itse antoi hänelle huoneen Lontoon tullitalossa tätä työtä varten ja suhtautui hänen töihinsä suurella mielenkiinnolla.
Speed piirsi historiallisia karttoja Englannin ja Irlannin valloituksesta sekä kuvauksia Englannin keskiajasta ja aikakaudesta. Hän julkaisi vuonna 1611 atlanttinsa The Theatre of the Empire of Great Britaine lisäksi kokoelman karttoja Englannin, Walesin ja Irlannin kreivikunnista sekä yleiskartan Skotlannista. Tätä varten hän oli analysoinut valtavia määriä maisematutkimuksista saatuja tietoja ja muuttanut tulokset yksityiskohtaisiksi kartoiksi. Vaikka hän kartoitti maisemia myös itse, hän sai suurimman osan karttojensa tiedoista. Hän pyysi kirjeitse Sir Robert Cottonilta apua tietojen saamiseksi. Yksi hänen pojistaan auttoi häntä myös hankkimalla selvityksiä englantilaisista yhteisöistä. Monet brittiläiset kaupungit esitettiin ensimmäistä kertaa visuaalisesti, mikä tekee Speedin kartoista korvaamattoman lähteen historiantutkijoille. Speedin kuvaukset eivät kuitenkaan olleet mitenkään objektiivisia. Hänen ideologiset vakaumuksensa heijastuivat hänen työhönsä. Hän esimerkiksi kuvasi Jaakko I:n Brittein saarten yhdistäjänä. Vakaumuksellisena kristittynä hän julkaisi vuonna 1595 raamatullisen Kanaanin kartan ja vuonna 1611 joitakin raamatullisia sukuluetteloita, joiden oletettiin kuvaavan sukulinjaa Aadamista Neitsyt Mariaan.
Speed kaiversi kartat ja kuvat kuparilevyille. Se ei ollut helppo tehtävä, kun otetaan huomioon, että kaikkien kuvioiden ja kirjainten oli oltava peilikuvia ja tarkasti sijoitettuja. Ne jäljennettiin painamalla ja värjättiin. Tuloksena oli taidokkaita ja esteettisesti miellyttäviä vedoksia. Hänen kuvauksensa historiallisista ja nykyaikaisista kohtauksista sekä brittiläisen yhteiskunnan pukeutumisesta olivat myös hyvin suosittuja ja olivat suosittuja koriste-esineitä brittiläisissä kotitalouksissa. Speedin työ ei kuitenkaan rajoittunut pelkästään Brittein saariin ja kristillisiin motiiveihin, vaan hän kartoitti myös Kanaalisaaret, Puolan ja Amerikan. Vähän ennen kuolemaansa hän julkaisi ensimmäisenä englantilaisena maailmanatlaksen nimeltä A Prospect of the Most Famous Parts of the World. Hyvin toimeentulevat aikalaiset saattoivat ostaa 40 shillingillä tämän atlaksen, joka löytyy vielä nykyäänkin monista yksityiskirjastoista.
Sivu 1 / 1