John Varley oli menestynyt akvarellimaalari ja kirjojen kirjoittaja. Hän syntyi Lontoossa vanhimpana neljästä lapsesta, joista kaikista tuli myöhemmin myös taiteilijoita. Lapset olivat kaikki heidän isänsä toisesta avioliitosta, joka muutti Yorkshiresta Lontooseen ensimmäisen vaimonsa kuoleman jälkeen. Vaikka Varley oli jo lapsena kiinnostunut taiteesta, hänen vanhempansa eivät ilmeisesti uskoneet hänen menestyvän. Siksi he lähettivät hänet hopeasepän oppipojaksi. Varley hyväksyi vanhempiensa päätöksen niin kauan kuin nämä elivät. Heidän kuolemansa jälkeen, kun hän oli noin 15-vuotias, hän oli lyhyen aikaa oppipoikana paikallisella muotokuvamaalarilla. Pian tämän jälkeen hän osallistui Charles Barrow'n iltapiirustuskursseille kahdesti viikossa.
Barrow oli ratkaiseva hahmo Varleyn taiteellisessa kehityksessä. He kävivät säännöllisesti retkillä tekemässä piirustuksia paikan päällä. Eräällä tällaisella retkellä Varley valmisti lopulta ensimmäisen teoksensa, joka hyväksyttiin Royal Academyyn. Hänen piirustuksensa Peterborough'n katedraalista oli esillä Royal Academyssa vuonna 1798. Sen jälkeen Varley oli Akatemian säännöllinen näytteilleasettaja, kunnes hän lopulta oli mukana perustamassa Od Watercolour Society -yhdistystä vuonna 1805. Sen jälkeen hän on pitänyt näyttelyitä lähes yksinomaan siellä. Silti hän oli hyvin aktiivinen maalari, joka toimitti pelkästään Vanhan akvarelliyhdistyksen näyttelyihin reilusti yli 700 maalausta. Varley väitti akvarellimaalaustensa voivan helposti kilpailla öljyvärimaalausten kanssa. Siksi hän alkoi tuottaa suurempia ja monimutkaisempia maalauksia vuodesta 1805 alkaen. Hänen parhaat ja kauneimmat teoksensa ovat tältä ajanjaksolta. Hän löysi lempiaiheensa Pohjois-Walesin villistä maisemasta, jossa hän vieraili useita kertoja elämänsä aikana. Varhaisissa töissään hän piirsi mielellään suoraan luonnosta, mutta iän myötä hän siirtyi yhä useammin maalaamaan maisemasommitelmia muistista työhuoneessaan.
Varley ei menestynyt ainoastaan taidemaalarina. Hän julkaisi myös useita maalausta ja piirtämistä käsitteleviä tutkielmia ja oppaita. Opettajana hän oli erittäin suosittu ja monien oppilaidensa menestyksestä päätellen erittäin lahjakas. Hänen oppilaitaan olivat muun muassa David, Cox, Copley Fielding, John Linnell, William Henry Hunt ja William Mulready, joka nai Varleyn sisaren Elizabethin. Suuresta menestyksestään huolimatta Varley kamppaili aina rahaongelmien kanssa. Tämä johtui osittain siitä, että hänellä oli hyvin suuri perhe, ja osittain siitä, että hän ei ollut kovin hyvä liikemies. Hän ei kuitenkaan ilmeisesti ollut kovin huolissaan, ja aikalaiset kuvailivat häntä toivottomaksi optimistiksi.
John Varley oli menestynyt akvarellimaalari ja kirjojen kirjoittaja. Hän syntyi Lontoossa vanhimpana neljästä lapsesta, joista kaikista tuli myöhemmin myös taiteilijoita. Lapset olivat kaikki heidän isänsä toisesta avioliitosta, joka muutti Yorkshiresta Lontooseen ensimmäisen vaimonsa kuoleman jälkeen. Vaikka Varley oli jo lapsena kiinnostunut taiteesta, hänen vanhempansa eivät ilmeisesti uskoneet hänen menestyvän. Siksi he lähettivät hänet hopeasepän oppipojaksi. Varley hyväksyi vanhempiensa päätöksen niin kauan kuin nämä elivät. Heidän kuolemansa jälkeen, kun hän oli noin 15-vuotias, hän oli lyhyen aikaa oppipoikana paikallisella muotokuvamaalarilla. Pian tämän jälkeen hän osallistui Charles Barrow'n iltapiirustuskursseille kahdesti viikossa.
Barrow oli ratkaiseva hahmo Varleyn taiteellisessa kehityksessä. He kävivät säännöllisesti retkillä tekemässä piirustuksia paikan päällä. Eräällä tällaisella retkellä Varley valmisti lopulta ensimmäisen teoksensa, joka hyväksyttiin Royal Academyyn. Hänen piirustuksensa Peterborough'n katedraalista oli esillä Royal Academyssa vuonna 1798. Sen jälkeen Varley oli Akatemian säännöllinen näytteilleasettaja, kunnes hän lopulta oli mukana perustamassa Od Watercolour Society -yhdistystä vuonna 1805. Sen jälkeen hän on pitänyt näyttelyitä lähes yksinomaan siellä. Silti hän oli hyvin aktiivinen maalari, joka toimitti pelkästään Vanhan akvarelliyhdistyksen näyttelyihin reilusti yli 700 maalausta. Varley väitti akvarellimaalaustensa voivan helposti kilpailla öljyvärimaalausten kanssa. Siksi hän alkoi tuottaa suurempia ja monimutkaisempia maalauksia vuodesta 1805 alkaen. Hänen parhaat ja kauneimmat teoksensa ovat tältä ajanjaksolta. Hän löysi lempiaiheensa Pohjois-Walesin villistä maisemasta, jossa hän vieraili useita kertoja elämänsä aikana. Varhaisissa töissään hän piirsi mielellään suoraan luonnosta, mutta iän myötä hän siirtyi yhä useammin maalaamaan maisemasommitelmia muistista työhuoneessaan.
Varley ei menestynyt ainoastaan taidemaalarina. Hän julkaisi myös useita maalausta ja piirtämistä käsitteleviä tutkielmia ja oppaita. Opettajana hän oli erittäin suosittu ja monien oppilaidensa menestyksestä päätellen erittäin lahjakas. Hänen oppilaitaan olivat muun muassa David, Cox, Copley Fielding, John Linnell, William Henry Hunt ja William Mulready, joka nai Varleyn sisaren Elizabethin. Suuresta menestyksestään huolimatta Varley kamppaili aina rahaongelmien kanssa. Tämä johtui osittain siitä, että hänellä oli hyvin suuri perhe, ja osittain siitä, että hän ei ollut kovin hyvä liikemies. Hän ei kuitenkaan ilmeisesti ollut kovin huolissaan, ja aikalaiset kuvailivat häntä toivottomaksi optimistiksi.
Sivu 1 / 2