John White Abbott oli itse asiassa harrastelijamaalari, joka käytti maalausta enemmänkin vapaa-ajan harrastuksena. Hänen pääasiallinen ammattinsa oli kirurgi ja apteekkari. Hänellä oli praktiikka kotikaupungissaan Exeterissä, josta hänen kerrotaan poistuneen harvoin koko elämänsä ajan. White Abbott oli akvarellimaalari Francis Townen ystävä ja suojelija. Jälkimmäinen tutustutti hänet taiteeseen ja opetti häntä. White Abbott tutki mentorinsa tyyliä niin tarkasti, että joissakin teoksissa oli vaikea erottaa, kumpi taiteilijoista oli tekijä. Hän oli erittäin lahjakas taiteilija, ja amatöörin asemastaan huolimatta hän sai pitää näyttelyitä Royal Academyssa lähes vuosittain vuosina 1795-1805. Kuninkaallinen akatemia myönsi hänelle jopa kunniataiteilijan arvonimen. Abbott sai elinaikanaan jopa enemmän tunnustusta kuin hänen mentorinsa Francis Towne.
John White Abbott oli kotoisin varakkaasta perheestä, joka omisti useita kartanoita Devonin alueella. Noin vuonna 1825 Abbott peri yhden näistä kiinteistöistä Exeterissä ja jäi sinne eläkkeelle. Lukuun ottamatta muutamia klassisia ja mytologisia aiheita ja joitakin kopioita hänen mentorinsa Townesin italialaisista maisemakuvista Abbottin teokset kuvasivat lähes yksinomaan kotiseutunsa maisemia. Tämä johtui siitä, että maisemataiteilijana hän matkusti harvoin kotiseutunsa Devonin rajojen ulkopuolelle. Hänen ainoat pidemmät matkansa veivät hänet muun muassa Skotlantiin, Lancashireen ja Lake Districtiin. Towne oli myös matkustanut Lake Districtille maalaamaan muutamaa vuotta aiemmin. Se, että hän poistui harvoin kotoa, ei antanut hänelle juurikaan mahdollisuuksia vaihteleviin aiheisiin. Abbott onnistui kuitenkin aina antamaan maalauksilleen tuoreutta ja voimaa. Abbott sai eniten tunnustusta öljyvärimaalauksistaan, vaikka hän maalasi mieluummin akvarelliväreillä, aivan kuten opettajansa Towne.
Vaikka White Abbottia arvostettiin taiteilijana ja hän pääsi töillään korkeimpiin taidepiireihin, hän kieltäytyi ryhtymästä ammattitaiteilijaksi. Hän ei halunnut luopua lääkärin ammatistaan ja työstään ja jatkoi sen harjoittamista loppuun asti. Taide oli hänelle ensisijaisesti virkistyskeino ja vastapaino ammatille, joka tuntui käyvän hänelle yhä tärkeämmäksi ammatillisen arvostuksen kasvaessa. Itse asiassa Abbottin kerrotaan myyneen yhtään maalaustaan elinaikanaan, joten suurin osa hänen teoksistaan säilyi hänen perheensä yksityisomistuksessa pitkälle 1900-luvulle. Hänen jälkeläisensä luovuttivat osan kokoelmasta lopulta useille brittiläisille museoille, joissa ne ovat nykyään esillä. Maalaamisen ja piirtämisen lisäksi White Abbott oli erittäin taitava myös etsauksessa.
John White Abbott oli itse asiassa harrastelijamaalari, joka käytti maalausta enemmänkin vapaa-ajan harrastuksena. Hänen pääasiallinen ammattinsa oli kirurgi ja apteekkari. Hänellä oli praktiikka kotikaupungissaan Exeterissä, josta hänen kerrotaan poistuneen harvoin koko elämänsä ajan. White Abbott oli akvarellimaalari Francis Townen ystävä ja suojelija. Jälkimmäinen tutustutti hänet taiteeseen ja opetti häntä. White Abbott tutki mentorinsa tyyliä niin tarkasti, että joissakin teoksissa oli vaikea erottaa, kumpi taiteilijoista oli tekijä. Hän oli erittäin lahjakas taiteilija, ja amatöörin asemastaan huolimatta hän sai pitää näyttelyitä Royal Academyssa lähes vuosittain vuosina 1795-1805. Kuninkaallinen akatemia myönsi hänelle jopa kunniataiteilijan arvonimen. Abbott sai elinaikanaan jopa enemmän tunnustusta kuin hänen mentorinsa Francis Towne.
John White Abbott oli kotoisin varakkaasta perheestä, joka omisti useita kartanoita Devonin alueella. Noin vuonna 1825 Abbott peri yhden näistä kiinteistöistä Exeterissä ja jäi sinne eläkkeelle. Lukuun ottamatta muutamia klassisia ja mytologisia aiheita ja joitakin kopioita hänen mentorinsa Townesin italialaisista maisemakuvista Abbottin teokset kuvasivat lähes yksinomaan kotiseutunsa maisemia. Tämä johtui siitä, että maisemataiteilijana hän matkusti harvoin kotiseutunsa Devonin rajojen ulkopuolelle. Hänen ainoat pidemmät matkansa veivät hänet muun muassa Skotlantiin, Lancashireen ja Lake Districtiin. Towne oli myös matkustanut Lake Districtille maalaamaan muutamaa vuotta aiemmin. Se, että hän poistui harvoin kotoa, ei antanut hänelle juurikaan mahdollisuuksia vaihteleviin aiheisiin. Abbott onnistui kuitenkin aina antamaan maalauksilleen tuoreutta ja voimaa. Abbott sai eniten tunnustusta öljyvärimaalauksistaan, vaikka hän maalasi mieluummin akvarelliväreillä, aivan kuten opettajansa Towne.
Vaikka White Abbottia arvostettiin taiteilijana ja hän pääsi töillään korkeimpiin taidepiireihin, hän kieltäytyi ryhtymästä ammattitaiteilijaksi. Hän ei halunnut luopua lääkärin ammatistaan ja työstään ja jatkoi sen harjoittamista loppuun asti. Taide oli hänelle ensisijaisesti virkistyskeino ja vastapaino ammatille, joka tuntui käyvän hänelle yhä tärkeämmäksi ammatillisen arvostuksen kasvaessa. Itse asiassa Abbottin kerrotaan myyneen yhtään maalaustaan elinaikanaan, joten suurin osa hänen teoksistaan säilyi hänen perheensä yksityisomistuksessa pitkälle 1900-luvulle. Hänen jälkeläisensä luovuttivat osan kokoelmasta lopulta useille brittiläisille museoille, joissa ne ovat nykyään esillä. Maalaamisen ja piirtämisen lisäksi White Abbott oli erittäin taitava myös etsauksessa.
Sivu 1 / 1