Tirolin tasangolla syntyi 27. heinäkuuta 1768 lapsi, joka myöhemmin tunnustettiin biedermeierin suureksi itävaltalaiseksi taidemaalariksi - Joseph Anton Koch. Koch, talonpojan poika, löysi tiensä taiteen pariin merkittävällä tavalla: Hän opetti itse ensimmäiset taiteelliset askeleensa. Myöhemmin hän sai virallisen koulutuksen Augsburgissa, jossa hän työskenteli kuvanveistäjä Ignaz Ingerlin työpajassa. Augsburgin ruhtinaspiispa Clemens Wenzeslaus Saksin tukemana hän pääsi opiskelemaan Stuttgartin Hohe Carlsschuleen ja saamaan kattavan taiteellisen koulutuksen. Taiteilijan elämä on kuitenkin harvoin suoraviivaista. Kochin tapauksessa hänen sympatiansa Ranskan vallankumouksen aatteille johti levottomuuksiin ja lopulta hänen pidätykseensä. Hän jätti koulun ilman tutkintoa, mutta ei kuitenkaan jättämättä jälkiään. Hänen poliittinen levottomuutensa tallentui karikatyyriin taidekäytännöistä High Charles Schoolissa. Hän liittyi mieluummin jakobiinien piiriin ja vaelsi pitkiä aikoja Alppilaaksoissa tallentaen vaikutelmiaan ja havaintojaan myöhempiin maisemamaalauksiinsa.
Useiden vaellusvuosien jälkeen ja mesenaattinsa George Nottin taloudellisen tuen turvin Koch onnistui matkustamaan Italiaan. Hän löysi uuden kotinsa Roomasta, jossa hän opiskeli saksalaisen klassistin ARTISTREPLEPLACE0:n johdolla. Carstensin vaikutus Kochin omiin kuvakompositioihin oli ratkaiseva. Täällä Koch tapasi myös tanskalaisen kuvanveistäjän Bertel Thorvaldsen , ja heidän välilleen kehittyi ystävyys. Seuraavina vuosina Koch laajensi repertuaariaan ja toimi aktiivisesti piirtäjänä ja kaivertajana kuvittaen Homeroksen ja Shakespearen teoksia. Kochin töistä tehty taidegrafiikka olisi vaikuttava lisä jokaisen taiteenystävän kokoelmaan, olipa kyse sitten sen kuvaamasta rikkaasta historiasta tai sen osoittamasta hienosta taidosta. Lyhyen Wienissä oleskelunsa jälkeen Koch palasi Roomaan ja hänestä tuli merkittävä hahmo Pyhän Luukkaan veljesten taiteilijapiirissä, joka myöhemmin tunnettiin nimellä nasaretilaiset. Tämä nuorten taiteilijoiden ryhmä, johon kuului muun muassa sellaisia merkittäviä nimiä kuin TAITEILIJAT2, TAITEILIJAT3 ja TAITEILIJAT4 , otti pian mallia Kochin tyylistä ja näkemyksestä.
Taidemaalari Gottlieb Schick:n rohkaisemana Koch omistautui 1800-luvun alussa yhä enemmän öljyvärimaalaukselle. Tässä hänen kykynsä värien, tekstuurin ja valon käyttöön tuli ilmeiseksi. Hän sai inspiraatiota ranskalaisilta mestareilta Nicolas Poussin ja Claude Lorrain ja loi maisemamaalauksia, jotka vangitsivat ympäröivien roomalaisten maisemien kauneuden ja olemuksen. Taidegrafiikka jostakin näistä öljymaalauksista olisi arvokas lisä mihin tahansa taidekokoelmaan. Joseph Anton Koch vietti elämänsä rikastuttaen ja muokaten taidetta. Hän jätti jälkeensä merkittävän teoskokoelman, jota arvostetaan vielä pitkään hänen 12. tammikuuta 1839 tapahtuneen kuolemansa jälkeen. Hänen myöhäistuotannolleen on ominaista figuurisommittelun ja suurten maisemapanoraamojen ainutlaatuinen yhdistelmä. Hänen taiteensa on eloisaa, yksityiskohtaista ja harmonisesti sommiteltua. Se kuvaa maailmaa, jossa luonto ja ihminen elävät täydellisessä harmoniassa. Taidegrafiikan jäljennös jostakin Kochin teoksesta vangitsee tämän näkemyksen ja antaa katsojan uppoutua hänen taiteellisen näkemyksensä syviin puoliin.
Tirolin tasangolla syntyi 27. heinäkuuta 1768 lapsi, joka myöhemmin tunnustettiin biedermeierin suureksi itävaltalaiseksi taidemaalariksi - Joseph Anton Koch. Koch, talonpojan poika, löysi tiensä taiteen pariin merkittävällä tavalla: Hän opetti itse ensimmäiset taiteelliset askeleensa. Myöhemmin hän sai virallisen koulutuksen Augsburgissa, jossa hän työskenteli kuvanveistäjä Ignaz Ingerlin työpajassa. Augsburgin ruhtinaspiispa Clemens Wenzeslaus Saksin tukemana hän pääsi opiskelemaan Stuttgartin Hohe Carlsschuleen ja saamaan kattavan taiteellisen koulutuksen. Taiteilijan elämä on kuitenkin harvoin suoraviivaista. Kochin tapauksessa hänen sympatiansa Ranskan vallankumouksen aatteille johti levottomuuksiin ja lopulta hänen pidätykseensä. Hän jätti koulun ilman tutkintoa, mutta ei kuitenkaan jättämättä jälkiään. Hänen poliittinen levottomuutensa tallentui karikatyyriin taidekäytännöistä High Charles Schoolissa. Hän liittyi mieluummin jakobiinien piiriin ja vaelsi pitkiä aikoja Alppilaaksoissa tallentaen vaikutelmiaan ja havaintojaan myöhempiin maisemamaalauksiinsa.
Useiden vaellusvuosien jälkeen ja mesenaattinsa George Nottin taloudellisen tuen turvin Koch onnistui matkustamaan Italiaan. Hän löysi uuden kotinsa Roomasta, jossa hän opiskeli saksalaisen klassistin ARTISTREPLEPLACE0:n johdolla. Carstensin vaikutus Kochin omiin kuvakompositioihin oli ratkaiseva. Täällä Koch tapasi myös tanskalaisen kuvanveistäjän Bertel Thorvaldsen , ja heidän välilleen kehittyi ystävyys. Seuraavina vuosina Koch laajensi repertuaariaan ja toimi aktiivisesti piirtäjänä ja kaivertajana kuvittaen Homeroksen ja Shakespearen teoksia. Kochin töistä tehty taidegrafiikka olisi vaikuttava lisä jokaisen taiteenystävän kokoelmaan, olipa kyse sitten sen kuvaamasta rikkaasta historiasta tai sen osoittamasta hienosta taidosta. Lyhyen Wienissä oleskelunsa jälkeen Koch palasi Roomaan ja hänestä tuli merkittävä hahmo Pyhän Luukkaan veljesten taiteilijapiirissä, joka myöhemmin tunnettiin nimellä nasaretilaiset. Tämä nuorten taiteilijoiden ryhmä, johon kuului muun muassa sellaisia merkittäviä nimiä kuin TAITEILIJAT2, TAITEILIJAT3 ja TAITEILIJAT4 , otti pian mallia Kochin tyylistä ja näkemyksestä.
Taidemaalari Gottlieb Schick:n rohkaisemana Koch omistautui 1800-luvun alussa yhä enemmän öljyvärimaalaukselle. Tässä hänen kykynsä värien, tekstuurin ja valon käyttöön tuli ilmeiseksi. Hän sai inspiraatiota ranskalaisilta mestareilta Nicolas Poussin ja Claude Lorrain ja loi maisemamaalauksia, jotka vangitsivat ympäröivien roomalaisten maisemien kauneuden ja olemuksen. Taidegrafiikka jostakin näistä öljymaalauksista olisi arvokas lisä mihin tahansa taidekokoelmaan. Joseph Anton Koch vietti elämänsä rikastuttaen ja muokaten taidetta. Hän jätti jälkeensä merkittävän teoskokoelman, jota arvostetaan vielä pitkään hänen 12. tammikuuta 1839 tapahtuneen kuolemansa jälkeen. Hänen myöhäistuotannolleen on ominaista figuurisommittelun ja suurten maisemapanoraamojen ainutlaatuinen yhdistelmä. Hänen taiteensa on eloisaa, yksityiskohtaista ja harmonisesti sommiteltua. Se kuvaa maailmaa, jossa luonto ja ihminen elävät täydellisessä harmoniassa. Taidegrafiikan jäljennös jostakin Kochin teoksesta vangitsee tämän näkemyksen ja antaa katsojan uppoutua hänen taiteellisen näkemyksensä syviin puoliin.
Sivu 1 / 1