Juli Julievitš Klever oli aikansa merkittävimpiä romanttisen tyylin taidemaalareita ja "Paysage intime" -tyylin uranuurtaja ja perustaja Venäjällä. Taiteen tuntijoiden keskuudessa hänen maisemamaalauksiaan pidettiin vertaansa vailla olevina taideteoksina. Kotoisin silloisesta venäläisestä yliopistokaupungista Dorpatista, nykyisestä Tartosta Virossa, Klever melkein unohdettiin kotimaassaan entisen Neuvostoliiton perustamisen jälkeen. Hänestä oli tullut tsaariperheen suosikkimaalari, joten kommunistisen yhteiskunnan perustajat eivät todennäköisesti hyväksyneet häntä tuolloin. Häntä kutsuttiin usein salonkitaiteilijaksi. Vasta myöhemmin hänet löydettiin uudelleen.
Juli Julievich Kleverin isä, Dorpatissa toimivan Dorpat-yliopiston saksalaista syntyperää oleva professori, tunnisti poikansa lahjakkuuden jo varhain. Niin teki myös Dorpatissa sijaitsevan lukion piirustuksenopettaja Konstantin von Kügelgen, joka kannusti häntä. Aluksi nuori lahjakkuus opiskeli vuoden ajan Dorpatissa. 20-vuotiaana Juli Julievich Klever sai ensimmäiset palkintonsa maalausluonnoksistaan "Dorpatista" ja "Tsarskoje Selosta". Hän ei suorittanut myöhempiä opintojaan Pietarin keisarillisen taideakatemian maisemamaalausluokassa, vaan keskittyi maalaamiseen. Hän matkusti Virossa, Venäjällä ja Saksassa, sai riittävästi kokemusta ja opiskeli vuoden ajan Saksassa.
Tsaarin Romanovin suku kuului Juli Julievitš Kleverin tärkeimpiin mesenaatteihin. Maalauksesta "Viidakko Nargenin saarella", jonka taiteen tuntija Pavel Tretjakov oli hankkinut, taidemaalari sai professuurin Pietarin keisarillisessa taideakatemiassa vuonna 1981. Seurasi valtakunnallisia näyttelyitä Pietarissa sekä kansainvälisiä näyttelyitä Philadelphiassa, Berliinissä, Münchenissä ja Pariisissa. Myös tilaustöitä seurasi. Hän esimerkiksi maalasi 15 kuvaa rikkaalle maanomistajalle A.G. Kuznetsoville tämän huvilan ja puiston suunnittelua varten Forosissa Krimillä.
Taiteilija eli ylenpalttisesti ja ajautui peliriippuvuuteen. Hänen luova työnsä lamaantui. Kun taidemaalari joutui todistajana skandaaliin, hän muutti vuonna 1908 Saksaan vaimonsa, Tsarskoje Selon keisarillisen palatsiapteekin johtajan tyttären, ja neljän lapsensa kanssa. Siellä hän yritti saada jalansijaa Berliinissä. Mutta hänestä tuntui, ettei häntä huomattu riittävästi. Vuonna 1915 hän palasi kotimaahansa. Riikassa hän opetti oppilaita ja asui Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Smolenskin maakunnassa ja Pietarissa, jossa taiteilija kuoli vuonna 1924.
Nykyään suuren maisemamaalarin maalauksia on esillä kaikissa suurimmissa venäläisissä museoissa. Hänen loistavia maisemamaalauksiaan ovat esimerkiksi "Talvi", "Pellolla", "Illalla", "Punahilkka", "Erlking", "Ahlbeckin rannalla" tai "Kävely Itämeren rannalla".
Juli Julievitš Klever oli aikansa merkittävimpiä romanttisen tyylin taidemaalareita ja "Paysage intime" -tyylin uranuurtaja ja perustaja Venäjällä. Taiteen tuntijoiden keskuudessa hänen maisemamaalauksiaan pidettiin vertaansa vailla olevina taideteoksina. Kotoisin silloisesta venäläisestä yliopistokaupungista Dorpatista, nykyisestä Tartosta Virossa, Klever melkein unohdettiin kotimaassaan entisen Neuvostoliiton perustamisen jälkeen. Hänestä oli tullut tsaariperheen suosikkimaalari, joten kommunistisen yhteiskunnan perustajat eivät todennäköisesti hyväksyneet häntä tuolloin. Häntä kutsuttiin usein salonkitaiteilijaksi. Vasta myöhemmin hänet löydettiin uudelleen.
Juli Julievich Kleverin isä, Dorpatissa toimivan Dorpat-yliopiston saksalaista syntyperää oleva professori, tunnisti poikansa lahjakkuuden jo varhain. Niin teki myös Dorpatissa sijaitsevan lukion piirustuksenopettaja Konstantin von Kügelgen, joka kannusti häntä. Aluksi nuori lahjakkuus opiskeli vuoden ajan Dorpatissa. 20-vuotiaana Juli Julievich Klever sai ensimmäiset palkintonsa maalausluonnoksistaan "Dorpatista" ja "Tsarskoje Selosta". Hän ei suorittanut myöhempiä opintojaan Pietarin keisarillisen taideakatemian maisemamaalausluokassa, vaan keskittyi maalaamiseen. Hän matkusti Virossa, Venäjällä ja Saksassa, sai riittävästi kokemusta ja opiskeli vuoden ajan Saksassa.
Tsaarin Romanovin suku kuului Juli Julievitš Kleverin tärkeimpiin mesenaatteihin. Maalauksesta "Viidakko Nargenin saarella", jonka taiteen tuntija Pavel Tretjakov oli hankkinut, taidemaalari sai professuurin Pietarin keisarillisessa taideakatemiassa vuonna 1981. Seurasi valtakunnallisia näyttelyitä Pietarissa sekä kansainvälisiä näyttelyitä Philadelphiassa, Berliinissä, Münchenissä ja Pariisissa. Myös tilaustöitä seurasi. Hän esimerkiksi maalasi 15 kuvaa rikkaalle maanomistajalle A.G. Kuznetsoville tämän huvilan ja puiston suunnittelua varten Forosissa Krimillä.
Taiteilija eli ylenpalttisesti ja ajautui peliriippuvuuteen. Hänen luova työnsä lamaantui. Kun taidemaalari joutui todistajana skandaaliin, hän muutti vuonna 1908 Saksaan vaimonsa, Tsarskoje Selon keisarillisen palatsiapteekin johtajan tyttären, ja neljän lapsensa kanssa. Siellä hän yritti saada jalansijaa Berliinissä. Mutta hänestä tuntui, ettei häntä huomattu riittävästi. Vuonna 1915 hän palasi kotimaahansa. Riikassa hän opetti oppilaita ja asui Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Smolenskin maakunnassa ja Pietarissa, jossa taiteilija kuoli vuonna 1924.
Nykyään suuren maisemamaalarin maalauksia on esillä kaikissa suurimmissa venäläisissä museoissa. Hänen loistavia maisemamaalauksiaan ovat esimerkiksi "Talvi", "Pellolla", "Illalla", "Punahilkka", "Erlking", "Ahlbeckin rannalla" tai "Kävely Itämeren rannalla".
Sivu 1 / 1