Karl Bodmer oli sveitsiläis-ranskalainen kaivertaja, litografi, piirtäjä ja taidemaalari. Hän tuli Zürichistä. Kolmetoistavuotiaana Bodmer alkoi kouluttautua setänsä yrityksessä etsijäksi, litografiksi ja kaivertajaksi. Vuonna 1825 hän perusti veljensä kanssa oman yrityksen kaivertajana.
Vuonna 1828 Bodmer muutti Koblenziin valmistamaan etsauksia ja maalauksia matkailijoille. Hän tuli nopeasti tunnetuksi maalauksillaan Rein-, Mosel- ja Lahn-jokien maisemista. Lopulta hän joutui tutkimusmatkailija prinssi Maximilian zu Wied-Neuwiedin tietoisuuteen, joka suunnitteli retkeä Pohjois-Amerikan intiaanialueille. Tätä varten hän palkkasi Bodmerin, jonka tehtävänä oli dokumentoida matka kuvallisesti ja mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
Toukokuussa 1832 matkaseurue lähti matkaan ja saapui Bostoniin 4. heinäkuuta. Amerikan itäosissa oli juuri puhjennut koleraepidemia. Retkikunta lähti Bostonista ja pääsi Indianan New Harmonyyn asti, jossa kolera tavoitti heidät lokakuun lopulla. Prinssi ja muut matkustajat sairastuivat. Bodmer jatkoi matkaa aluksi yksin; hän pääsi New Orleansiin asti. Toipumisensa jälkeen prinssi ja muu seurue jatkoivat matkaansa. Maaliskuun 1833 puoliväliin mennessä retkikunta oli jälleen yhdistynyt ja jatkoi matkaansa länteen. He tapasivat matkallaan lukuisia intiaanikansoja ja dokumentoivat niitä. Bodmer kertoi myöhemmin, että hän oli saanut tuttavia eurooppalaisten keskuudessa, mutta ystäviä intiaanien keskuudessa. Hän ei halunnut lainkaan palata Eurooppaan vaan jäädä intiaanien luokse, mutta prinssi Max sai hänet lopulta suostuteltua palaamaan. Heinäkuun puolivälissä 1834 he lähtivät New Yorkista Le Havreen, jonne he saapuivat elokuun alussa. He olivat olleet tien päällä yli kaksi vuotta.
Palattuaan Eurooppaan he palasivat Saksaan. Vuonna 1835 Bodmer muutti Pariisiin. Hän oli tuonut Yhdysvalloista mukanaan yli 400 maalausta, joiden muuttamista kaiverruksiksi hänen oli valvottava. Tämä työ kesti vuosia; The Prince's Travelogue (Prinssin matkakertomus) Bodmerin kuvituksineen ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1839, viisi vuotta retkikunnan päättymisen jälkeen. Vuonna 1848 Bodmer muutti helmikuun vallankumouksen ja koleraepidemian vuoksi Barbizoniin. Hän otti Ranskan kansalaisuuden ja jatkoi taiteellista työtään eri tekniikoilla. Vuonna 1884 Bodmer palasi Pariisiin sairaana ja köyhtyneenä. Kuuro ja sokea hän kuoli siellä vuonna 1893.
Karl Bodmer oli sveitsiläis-ranskalainen kaivertaja, litografi, piirtäjä ja taidemaalari. Hän tuli Zürichistä. Kolmetoistavuotiaana Bodmer alkoi kouluttautua setänsä yrityksessä etsijäksi, litografiksi ja kaivertajaksi. Vuonna 1825 hän perusti veljensä kanssa oman yrityksen kaivertajana.
Vuonna 1828 Bodmer muutti Koblenziin valmistamaan etsauksia ja maalauksia matkailijoille. Hän tuli nopeasti tunnetuksi maalauksillaan Rein-, Mosel- ja Lahn-jokien maisemista. Lopulta hän joutui tutkimusmatkailija prinssi Maximilian zu Wied-Neuwiedin tietoisuuteen, joka suunnitteli retkeä Pohjois-Amerikan intiaanialueille. Tätä varten hän palkkasi Bodmerin, jonka tehtävänä oli dokumentoida matka kuvallisesti ja mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
Toukokuussa 1832 matkaseurue lähti matkaan ja saapui Bostoniin 4. heinäkuuta. Amerikan itäosissa oli juuri puhjennut koleraepidemia. Retkikunta lähti Bostonista ja pääsi Indianan New Harmonyyn asti, jossa kolera tavoitti heidät lokakuun lopulla. Prinssi ja muut matkustajat sairastuivat. Bodmer jatkoi matkaa aluksi yksin; hän pääsi New Orleansiin asti. Toipumisensa jälkeen prinssi ja muu seurue jatkoivat matkaansa. Maaliskuun 1833 puoliväliin mennessä retkikunta oli jälleen yhdistynyt ja jatkoi matkaansa länteen. He tapasivat matkallaan lukuisia intiaanikansoja ja dokumentoivat niitä. Bodmer kertoi myöhemmin, että hän oli saanut tuttavia eurooppalaisten keskuudessa, mutta ystäviä intiaanien keskuudessa. Hän ei halunnut lainkaan palata Eurooppaan vaan jäädä intiaanien luokse, mutta prinssi Max sai hänet lopulta suostuteltua palaamaan. Heinäkuun puolivälissä 1834 he lähtivät New Yorkista Le Havreen, jonne he saapuivat elokuun alussa. He olivat olleet tien päällä yli kaksi vuotta.
Palattuaan Eurooppaan he palasivat Saksaan. Vuonna 1835 Bodmer muutti Pariisiin. Hän oli tuonut Yhdysvalloista mukanaan yli 400 maalausta, joiden muuttamista kaiverruksiksi hänen oli valvottava. Tämä työ kesti vuosia; The Prince's Travelogue (Prinssin matkakertomus) Bodmerin kuvituksineen ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1839, viisi vuotta retkikunnan päättymisen jälkeen. Vuonna 1848 Bodmer muutti helmikuun vallankumouksen ja koleraepidemian vuoksi Barbizoniin. Hän otti Ranskan kansalaisuuden ja jatkoi taiteellista työtään eri tekniikoilla. Vuonna 1884 Bodmer palasi Pariisiin sairaana ja köyhtyneenä. Kuuro ja sokea hän kuoli siellä vuonna 1893.
Sivu 1 / 4