Modernisti László Moholy-Nagy syntyi pienessä maalaiskylässä Etelä-Unkarissa. Isättömänä hän asui veljiensä ja äitinsä kanssa isoäitinsä luona. Kuten hän myöhemmin aikuisena kirjoitti, hän vietti tämän lapsuuden kauheassa hiljaisuudessa. Nuorena hän aloitti oikeustieteen opinnot, mutta ne keskeytyivät, kun hän liittyi armeijaan. Hän koki omakohtaisesti sodan julmuudet Venäjän ja Italian rintamilla. Sotilaana hän löysi piirtämisen ja alkoi piirtää intensiivisesti kaikkea, mitä hän tuolloin koki ja näki, eikä aavistanut, että taiteilijan ura olisi pian edessä.
Nykyään László Moholy-Nagyia pidetään yhtenä sodanjälkeisen Yhdysvaltojen vaikutusvaltaisimmista taidekasvattajista. Hänen opetussuunnitelmiinsa ja omaan taidetyyliinsä vaikuttivat dadaismi, suprematismi, konstruktivismi ja valokuvaus. Saksalainen arkkitehti ja kuuluisan Bauhausin perustaja Walter Gropius tutustui Moholy-Nagyiin. Hän antoi hänelle opettajan paikan Dessaun koulusta. Siellä Moholy-Nagy otti vastaan valmistavan kurssin ja opetti opiskelijoille käytännöllisempää, kokeellisempaa ja teknologisempaa näkemystä taiteesta ja taideprosessista. Koko elämänsä ajan tämä monitoimimies oli mukana myös muilla kulttuurin aloilla kaupallisesta suunnittelusta näyttämösuunnitteluun. Hän teki myös elokuvia ja toimi taiteellisena johtajana eri aikakauslehdissä. Hänen tärkein perintönsä on kuitenkin hänen Bauhaus-opetuksensa, jonka hän vei mukanaan Yhdysvaltoihin. Siellä hän perusti vaikutusvaltaisen Institute of Designin Chicagoon.
Kiinnostuksensa valokuvataiteeseen myötä hän tuli vakuuttuneeksi siitä, että taiteilijoiden käsitys kuvasta on modernisoitava perusteellisesti. Moholy-Nagyin ylevänä tavoitteena oli valjastaa uusien teknologioiden mahdollisuudet ja löytää kokeilemalla keinoja ihmiskunnan tarpeiden tyydyttämiseksi. Hänen abstrakteissa maalauksissaan on geometrisia muotoja, jotka näyttävät läpinäkymättömiltä ja muistuttavat Kazimir Malevich:n teoksia. Maalasi, loi "fotogrammeja" (valokuvia ilman kameraa tai negatiivia) tai teki veistoksia läpinäkyvästä pleksilasista, hän tutki aina, miten valon, tilan ja ajan peruselementit ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kuten hän itse paljasti, hän maalasi mieluummin "ei väreillä vaan valolla". Näin hän yhdisti vaikuttavalla tavalla analyysin ja luovuuden, fysiikan ja taiteen.
Modernisti László Moholy-Nagy syntyi pienessä maalaiskylässä Etelä-Unkarissa. Isättömänä hän asui veljiensä ja äitinsä kanssa isoäitinsä luona. Kuten hän myöhemmin aikuisena kirjoitti, hän vietti tämän lapsuuden kauheassa hiljaisuudessa. Nuorena hän aloitti oikeustieteen opinnot, mutta ne keskeytyivät, kun hän liittyi armeijaan. Hän koki omakohtaisesti sodan julmuudet Venäjän ja Italian rintamilla. Sotilaana hän löysi piirtämisen ja alkoi piirtää intensiivisesti kaikkea, mitä hän tuolloin koki ja näki, eikä aavistanut, että taiteilijan ura olisi pian edessä.
Nykyään László Moholy-Nagyia pidetään yhtenä sodanjälkeisen Yhdysvaltojen vaikutusvaltaisimmista taidekasvattajista. Hänen opetussuunnitelmiinsa ja omaan taidetyyliinsä vaikuttivat dadaismi, suprematismi, konstruktivismi ja valokuvaus. Saksalainen arkkitehti ja kuuluisan Bauhausin perustaja Walter Gropius tutustui Moholy-Nagyiin. Hän antoi hänelle opettajan paikan Dessaun koulusta. Siellä Moholy-Nagy otti vastaan valmistavan kurssin ja opetti opiskelijoille käytännöllisempää, kokeellisempaa ja teknologisempaa näkemystä taiteesta ja taideprosessista. Koko elämänsä ajan tämä monitoimimies oli mukana myös muilla kulttuurin aloilla kaupallisesta suunnittelusta näyttämösuunnitteluun. Hän teki myös elokuvia ja toimi taiteellisena johtajana eri aikakauslehdissä. Hänen tärkein perintönsä on kuitenkin hänen Bauhaus-opetuksensa, jonka hän vei mukanaan Yhdysvaltoihin. Siellä hän perusti vaikutusvaltaisen Institute of Designin Chicagoon.
Kiinnostuksensa valokuvataiteeseen myötä hän tuli vakuuttuneeksi siitä, että taiteilijoiden käsitys kuvasta on modernisoitava perusteellisesti. Moholy-Nagyin ylevänä tavoitteena oli valjastaa uusien teknologioiden mahdollisuudet ja löytää kokeilemalla keinoja ihmiskunnan tarpeiden tyydyttämiseksi. Hänen abstrakteissa maalauksissaan on geometrisia muotoja, jotka näyttävät läpinäkymättömiltä ja muistuttavat Kazimir Malevich:n teoksia. Maalasi, loi "fotogrammeja" (valokuvia ilman kameraa tai negatiivia) tai teki veistoksia läpinäkyvästä pleksilasista, hän tutki aina, miten valon, tilan ja ajan peruselementit ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kuten hän itse paljasti, hän maalasi mieluummin "ei väreillä vaan valolla". Näin hän yhdisti vaikuttavalla tavalla analyysin ja luovuuden, fysiikan ja taiteen.
Sivu 1 / 3