Tanskalainen taidemaalari Laurits Andersen Ring oli merkittävä symbolismin ja realismin edustaja 1800- ja 1900-luvuilla. Nykyään hänen teoksiaan löytyy käytännössä jokaisesta mainitsemisen arvoisesta taidemuseosta Tanskassa. Alun perin häntä kutsuttiin vain Laurits Anderseniksi. Ring on sen Seelannin saarella sijaitsevan kylän nimi, jossa hän syntyi. Hän otti nimen käyttöön, jotta häntä ei sekoitettaisi hänen ystäväänsä, taidemaalari Hans Anderseniin (joka myöhemmin kutsui itseään H. A. Brendekilde).
Laurits Andersen Ring asui jonkin aikaa Kööpenhaminassa ja piti siellä yllä läheistä ystävyyttä asianajaja Alexander Wilden ja tämän vaimon Johannen kanssa, joihin hän rakastui. Kun hän tajusi, ettei hänen rakkautensa koskaan saisi vastakaikua, hän vaipui joksikin aikaa syvään masennukseen. Ring toimi mallina eräälle hahmolle tarinassa "Yövartija". Tämä tarina oli hänen vanhan ystävänsä Henrik Pontoppidanin, myöhemmin Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Henrik Pontoppidanin teos. Ringiin perustuva hahmo on taidemaalari ja epäonnistunut vallankumouksellinen, joka rakastuu parhaan ystävänsä vaimoon. Ring ei ollut eri mieltä kuvauksesta, mutta tunsi todennäköisesti salaa loukkaantuneensa siitä, että hänen ystävänsä Pontoppidan paljasti yksityiselämänsä yksityiskohtia yleisölle tällä tavoin. Hän lopetti ystävyyden antamatta selitystä. Kun Ring oli jo yli 40-vuotias, hän meni naimisiin 20 vuotta nuoremman taiteilijan Sigrid Kählerin kanssa. Tätä ennen hän oli jo useaan otteeseen kuvannut naista. Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 hän sai palkinnon maalauksesta, jossa hänen raskaana oleva vaimonsa seisoi ovensuussa ja katseli talon puutarhaa. Pariskunnalla oli kolme lasta. Ringistä tuli leski, kun Kähler kuoli 49-vuotiaana. Yhdestä hänen pojistaan, Ole Ringistä, tuli myöhemmin myös taidemaalari, jonka tyyli oli hyvin samankaltainen kuin hänen isänsä.
Taiteilijana Ring ei koskaan yrittänyt ottaa etäisyyttä vaatimattomaan syntyperäänsä, vaan päinvastoin teki siitä hallitsevan teeman teoksissaan, joissa hän kuvasi maaseudun elämän realiteetteja. Pelloilla työskentelevät ihmiset kuuluvat hänen yleisimpiin motiiveihinsa. Maisemamaalauksissaan hän kuitenkin inspiroitui myös psykologisesta symboliikasta. Hän rikastutti maisemiaan usein tuonpuoleisella mystisyydellä, jota joskus kutsutaan "anti-naturalismiksi". Myös elämän ja kuoleman kiertokulkua kuvaavia motiiveja esiintyy usein Ringin teoksissa. Toinen usein toistuva motiivi ovat tiet ja polut sekä muunlaiset linjat, kuten joet, sillat ja junaradat. Kuvatut reitit tarjoavat katsojalle väylän maalaukseen ja ulos maalauksesta ja toimivat siten ihmisen olemassaolon symbolina.
Tanskalainen taidemaalari Laurits Andersen Ring oli merkittävä symbolismin ja realismin edustaja 1800- ja 1900-luvuilla. Nykyään hänen teoksiaan löytyy käytännössä jokaisesta mainitsemisen arvoisesta taidemuseosta Tanskassa. Alun perin häntä kutsuttiin vain Laurits Anderseniksi. Ring on sen Seelannin saarella sijaitsevan kylän nimi, jossa hän syntyi. Hän otti nimen käyttöön, jotta häntä ei sekoitettaisi hänen ystäväänsä, taidemaalari Hans Anderseniin (joka myöhemmin kutsui itseään H. A. Brendekilde).
Laurits Andersen Ring asui jonkin aikaa Kööpenhaminassa ja piti siellä yllä läheistä ystävyyttä asianajaja Alexander Wilden ja tämän vaimon Johannen kanssa, joihin hän rakastui. Kun hän tajusi, ettei hänen rakkautensa koskaan saisi vastakaikua, hän vaipui joksikin aikaa syvään masennukseen. Ring toimi mallina eräälle hahmolle tarinassa "Yövartija". Tämä tarina oli hänen vanhan ystävänsä Henrik Pontoppidanin, myöhemmin Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Henrik Pontoppidanin teos. Ringiin perustuva hahmo on taidemaalari ja epäonnistunut vallankumouksellinen, joka rakastuu parhaan ystävänsä vaimoon. Ring ei ollut eri mieltä kuvauksesta, mutta tunsi todennäköisesti salaa loukkaantuneensa siitä, että hänen ystävänsä Pontoppidan paljasti yksityiselämänsä yksityiskohtia yleisölle tällä tavoin. Hän lopetti ystävyyden antamatta selitystä. Kun Ring oli jo yli 40-vuotias, hän meni naimisiin 20 vuotta nuoremman taiteilijan Sigrid Kählerin kanssa. Tätä ennen hän oli jo useaan otteeseen kuvannut naista. Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 hän sai palkinnon maalauksesta, jossa hänen raskaana oleva vaimonsa seisoi ovensuussa ja katseli talon puutarhaa. Pariskunnalla oli kolme lasta. Ringistä tuli leski, kun Kähler kuoli 49-vuotiaana. Yhdestä hänen pojistaan, Ole Ringistä, tuli myöhemmin myös taidemaalari, jonka tyyli oli hyvin samankaltainen kuin hänen isänsä.
Taiteilijana Ring ei koskaan yrittänyt ottaa etäisyyttä vaatimattomaan syntyperäänsä, vaan päinvastoin teki siitä hallitsevan teeman teoksissaan, joissa hän kuvasi maaseudun elämän realiteetteja. Pelloilla työskentelevät ihmiset kuuluvat hänen yleisimpiin motiiveihinsa. Maisemamaalauksissaan hän kuitenkin inspiroitui myös psykologisesta symboliikasta. Hän rikastutti maisemiaan usein tuonpuoleisella mystisyydellä, jota joskus kutsutaan "anti-naturalismiksi". Myös elämän ja kuoleman kiertokulkua kuvaavia motiiveja esiintyy usein Ringin teoksissa. Toinen usein toistuva motiivi ovat tiet ja polut sekä muunlaiset linjat, kuten joet, sillat ja junaradat. Kuvatut reitit tarjoavat katsojalle väylän maalaukseen ja ulos maalauksesta ja toimivat siten ihmisen olemassaolon symbolina.
Sivu 1 / 1