Lorenzo Lotto oli erittäin omalaatuinen persoonallisuus, mikä näkyi myös hänen taiteessaan. Häntä pidetään yleisesti korkea-renessanssin maalaajana, mutta hän säilytti aina hyvin ainutlaatuisen tyylinsä. Vaikka hän sai vaikutteita venetsialaisesta koulukunnasta, hän vietti suuren osan urastaan eri pohjoisitalialaisissa kaupungeissa. Heidän vaikutteensa näkyivät myös hänen teoksissaan. Loton koulutus alkoi todennäköisesti hänen kotimaassaan Venetsiassa. Vaikka selviä todisteita ei olekaan, hän oli todennäköisesti Alvise Vivarini:n oppilas. Todennäköisesti hänellä oli kuitenkin vaikutteita Giovanni Bellini:stä, mikä näkyy erityisesti maalauksessa Neitsyt ja lapsi pyhän Hieronymuksen kanssa. TAITEILIJOIDEN2 teoksilla oli todennäköisesti myös tärkeä rooli, ja niiden vaikutus näkyy Loton varhaisissa teoksissa ja erityisesti hänen muotokuvissaan. Myöhempinä vuosina hän asuu muissa Pohjois-Italian kaupungeissa, ja hänen tyylinsä muuttuu näiden vuosien aikana. Hän näyttää olevan tällä hetkellä enemmän ARTISTREPLEPLACE3:n kannalla.
Lotto lähti kotikaupungistaan ollessaan vielä nuori maalari. Se johtui luultavasti siitä, että muiden nousevien taiteilijoiden, kuten Giorgionen, Tizian:n ja Palma vanhemman, kilpailu oli kovaa. Vuosina 1503-1525 Lotto asui ja työskenteli Trevisossa, Recantissa, Roomassa, Marchen alueella ja Bergamossa. Sen jälkeen hän palasi muutamaksi vuodeksi Venetsiaan, jossa hän asui ensin Santi Giovanni e Paolon dominikaaniluostarissa. Mutta vain muutamaa kuukautta myöhemmin hän joutui jälleen lähtemään luostarista, koska hän riitaantui rajusti taidemaalari Damiano da Bergamon kanssa. Venetsiassa Lotto sai monia tuottoisia toimeksiantoja, sillä kaupunki oli erittäin rikas. Vaikka Lotto sai paljon tilauksia, hän ei päässyt lähellekään Tizianin suosiota ja mainetta, joka oli tuolloin kaupungin hallitseva taiteilija. Tizianin tyyli vaikutti myös Lottoon, joka alkoi maalata kirkkailla väreillä kuten Tizian. Lotto säilytti kuitenkin oman kosketuksensa tunteiden voimakkaaseen kuvaamiseen. Hänen teoksistaan tuli yhä kertovampia ja dramaattisempia, kuten "Marian ilmestys" tai "Madonna neljän pyhimyksen kanssa".
Loton ura ja teokset heijastavat hänen persoonallisuuttaan. Häntä pidettiin hyvin hermostuneena, temperamenttisena ja levottomana henkilönä. Hänen oli vaikea pysyä yhdessä paikassa pitkiä aikoja tai solmia pitkiä ihmissuhteita. Kun yksi hänen maalauksistaan ei mennyt kaupaksi huutokaupassa vuonna 1550, Loton kerrotaan järkyttyneen ja pettyneen syvästi. Hän ei pystynyt yhä useammin myymään maalauksiaan, mikä aiheutti hänelle taloudellisia ongelmia. Elättääkseen itsensä hän otti vastaan vähäpätöisiä töitä, joiden on täytynyt olla taiteilijan taitotason alapuolella. Hänen piti esimerkiksi maalata numeroita sairaalasänkyihin. Kun hänen näkönsä alkoi heikentyä, syvästi uskonnollinen Lotto siirtyi maallikkoveljeksi Loreton Santa Casan basilikaan. Hän ei ehtinyt saada viimeistä teostaan "Esittely temppelissä" valmiiksi ennen kuolemaansa.
Lorenzo Lotto oli erittäin omalaatuinen persoonallisuus, mikä näkyi myös hänen taiteessaan. Häntä pidetään yleisesti korkea-renessanssin maalaajana, mutta hän säilytti aina hyvin ainutlaatuisen tyylinsä. Vaikka hän sai vaikutteita venetsialaisesta koulukunnasta, hän vietti suuren osan urastaan eri pohjoisitalialaisissa kaupungeissa. Heidän vaikutteensa näkyivät myös hänen teoksissaan. Loton koulutus alkoi todennäköisesti hänen kotimaassaan Venetsiassa. Vaikka selviä todisteita ei olekaan, hän oli todennäköisesti Alvise Vivarini:n oppilas. Todennäköisesti hänellä oli kuitenkin vaikutteita Giovanni Bellini:stä, mikä näkyy erityisesti maalauksessa Neitsyt ja lapsi pyhän Hieronymuksen kanssa. TAITEILIJOIDEN2 teoksilla oli todennäköisesti myös tärkeä rooli, ja niiden vaikutus näkyy Loton varhaisissa teoksissa ja erityisesti hänen muotokuvissaan. Myöhempinä vuosina hän asuu muissa Pohjois-Italian kaupungeissa, ja hänen tyylinsä muuttuu näiden vuosien aikana. Hän näyttää olevan tällä hetkellä enemmän ARTISTREPLEPLACE3:n kannalla.
Lotto lähti kotikaupungistaan ollessaan vielä nuori maalari. Se johtui luultavasti siitä, että muiden nousevien taiteilijoiden, kuten Giorgionen, Tizian:n ja Palma vanhemman, kilpailu oli kovaa. Vuosina 1503-1525 Lotto asui ja työskenteli Trevisossa, Recantissa, Roomassa, Marchen alueella ja Bergamossa. Sen jälkeen hän palasi muutamaksi vuodeksi Venetsiaan, jossa hän asui ensin Santi Giovanni e Paolon dominikaaniluostarissa. Mutta vain muutamaa kuukautta myöhemmin hän joutui jälleen lähtemään luostarista, koska hän riitaantui rajusti taidemaalari Damiano da Bergamon kanssa. Venetsiassa Lotto sai monia tuottoisia toimeksiantoja, sillä kaupunki oli erittäin rikas. Vaikka Lotto sai paljon tilauksia, hän ei päässyt lähellekään Tizianin suosiota ja mainetta, joka oli tuolloin kaupungin hallitseva taiteilija. Tizianin tyyli vaikutti myös Lottoon, joka alkoi maalata kirkkailla väreillä kuten Tizian. Lotto säilytti kuitenkin oman kosketuksensa tunteiden voimakkaaseen kuvaamiseen. Hänen teoksistaan tuli yhä kertovampia ja dramaattisempia, kuten "Marian ilmestys" tai "Madonna neljän pyhimyksen kanssa".
Loton ura ja teokset heijastavat hänen persoonallisuuttaan. Häntä pidettiin hyvin hermostuneena, temperamenttisena ja levottomana henkilönä. Hänen oli vaikea pysyä yhdessä paikassa pitkiä aikoja tai solmia pitkiä ihmissuhteita. Kun yksi hänen maalauksistaan ei mennyt kaupaksi huutokaupassa vuonna 1550, Loton kerrotaan järkyttyneen ja pettyneen syvästi. Hän ei pystynyt yhä useammin myymään maalauksiaan, mikä aiheutti hänelle taloudellisia ongelmia. Elättääkseen itsensä hän otti vastaan vähäpätöisiä töitä, joiden on täytynyt olla taiteilijan taitotason alapuolella. Hänen piti esimerkiksi maalata numeroita sairaalasänkyihin. Kun hänen näkönsä alkoi heikentyä, syvästi uskonnollinen Lotto siirtyi maallikkoveljeksi Loreton Santa Casan basilikaan. Hän ei ehtinyt saada viimeistä teostaan "Esittely temppelissä" valmiiksi ennen kuolemaansa.
Sivu 1 / 3