Taidehistoriaa ovat leimanneet lukemattomien suurten taiteilijoiden teokset, mutta vain harvoilla oli läsnäoloa ja kykyä tarkastella antiikkia yhtä intohimoisesti ja ihaillen kuin Louis Duprén. Historian maalauksen ja litografian mestari, mutta ennen kaikkea innokas filosofi ja antiikin ihailija, Duprén taiteessa yhdistyvät klassisen kauneuden intensiivisyys ja modernin ymmärryksen dynaamisuus. Dupré syntyi Versailles'ssa 9. tammikuuta 1789 ja kuoli Pariisissa 12. lokakuuta 1837. Hän jätti jälkeensä taiteellisen perinnön, joka on säilynyt kautta aikojen ja joka ilmentää antiikin kulttuuria ja modernia taidetta jokaisessa vedoksessa.
Dupré aloitti taiteellisen matkansa Pariisissa kuuluisan Jacques Louis David:n ohjauksessa. Hänen poikkeuksellinen lahjakkuutensa ei jäänyt pitkään huomaamatta, ja se herätti Lyonin kardinaalin ja Napoleonin sedän Joseph Feschin huomion. Tämä kohtaaminen johti siihen, että hänet nimitettiin Westfalenin kuninkaan Jérôme Bonaparten hovimaalariksi. Hänen Kreikan-matkansa vuonna 1819 muutti kuitenkin hänen taiteensa ja hänen maailmankuvansa. Kreikassa ollessaan Dupré matkusti muun muassa Korfuun, Epeirokseen, Thessaliaan ja Keski-Kreikkaan ja maalasi maan muistomerkeistä ja nähtävyyksistä kuvia, jotka ovat yksityiskohdiltaan ja eloisilta värivalinnoiltaan vertaansa vailla. Duprén rakkaus muinaista kulttuuria kohtaan ja hänen omistautumisensa Kreikan maiseman ja arkkitehtuurin kuvaamiseen ovat aistittavissa jokaisessa hänen teoksessaan, ja ne kutsuvat katsojan unohtumattomalle matkalle menneisyyteen.
Laajoista matkoistaan ja opinnoistaan huolimatta Louis Dupré pysyi uskollisena Pariisille ja osallistui Pariisin Saloniin toisen kerran vuonna 1824. Siellä hän sai kultamitalin teoksestaan "Camillus ajaa gallialaiset pois Roomasta" ja aiheutti suurta kohua kreikkalaisaiheisilla maalauksillaan. Vuonna 1825 hän julkaisi Kreikasta tekemänsä teokset laajassa kuvitetussa matkakronikassa "Voyage à Athènes et à Constantinople", joka sisälsi 40 värillistä litografiaa ja 11 vinjettiä. Jokainen Duprén taidegrafiikka ei siis ole vain todiste hänen taiteellisesta osaamisestaan vaan myös hänen väsymättömistä matkoistaan ja syvästä rakkaudestaan antiikkia kohtaan. Klassisen estetiikan ja nykyaikaisen tekniikan yhdistelmä tekee Louis Duprén teoksista arvokkaita taiteellisia aarteita, jotka jäljennetään suurimmalla huolellisuudella ja kunnioituksella jokaisessa taidegrafiikassa.
Taidehistoriaa ovat leimanneet lukemattomien suurten taiteilijoiden teokset, mutta vain harvoilla oli läsnäoloa ja kykyä tarkastella antiikkia yhtä intohimoisesti ja ihaillen kuin Louis Duprén. Historian maalauksen ja litografian mestari, mutta ennen kaikkea innokas filosofi ja antiikin ihailija, Duprén taiteessa yhdistyvät klassisen kauneuden intensiivisyys ja modernin ymmärryksen dynaamisuus. Dupré syntyi Versailles'ssa 9. tammikuuta 1789 ja kuoli Pariisissa 12. lokakuuta 1837. Hän jätti jälkeensä taiteellisen perinnön, joka on säilynyt kautta aikojen ja joka ilmentää antiikin kulttuuria ja modernia taidetta jokaisessa vedoksessa.
Dupré aloitti taiteellisen matkansa Pariisissa kuuluisan Jacques Louis David:n ohjauksessa. Hänen poikkeuksellinen lahjakkuutensa ei jäänyt pitkään huomaamatta, ja se herätti Lyonin kardinaalin ja Napoleonin sedän Joseph Feschin huomion. Tämä kohtaaminen johti siihen, että hänet nimitettiin Westfalenin kuninkaan Jérôme Bonaparten hovimaalariksi. Hänen Kreikan-matkansa vuonna 1819 muutti kuitenkin hänen taiteensa ja hänen maailmankuvansa. Kreikassa ollessaan Dupré matkusti muun muassa Korfuun, Epeirokseen, Thessaliaan ja Keski-Kreikkaan ja maalasi maan muistomerkeistä ja nähtävyyksistä kuvia, jotka ovat yksityiskohdiltaan ja eloisilta värivalinnoiltaan vertaansa vailla. Duprén rakkaus muinaista kulttuuria kohtaan ja hänen omistautumisensa Kreikan maiseman ja arkkitehtuurin kuvaamiseen ovat aistittavissa jokaisessa hänen teoksessaan, ja ne kutsuvat katsojan unohtumattomalle matkalle menneisyyteen.
Laajoista matkoistaan ja opinnoistaan huolimatta Louis Dupré pysyi uskollisena Pariisille ja osallistui Pariisin Saloniin toisen kerran vuonna 1824. Siellä hän sai kultamitalin teoksestaan "Camillus ajaa gallialaiset pois Roomasta" ja aiheutti suurta kohua kreikkalaisaiheisilla maalauksillaan. Vuonna 1825 hän julkaisi Kreikasta tekemänsä teokset laajassa kuvitetussa matkakronikassa "Voyage à Athènes et à Constantinople", joka sisälsi 40 värillistä litografiaa ja 11 vinjettiä. Jokainen Duprén taidegrafiikka ei siis ole vain todiste hänen taiteellisesta osaamisestaan vaan myös hänen väsymättömistä matkoistaan ja syvästä rakkaudestaan antiikkia kohtaan. Klassisen estetiikan ja nykyaikaisen tekniikan yhdistelmä tekee Louis Duprén teoksista arvokkaita taiteellisia aarteita, jotka jäljennetään suurimmalla huolellisuudella ja kunnioituksella jokaisessa taidegrafiikassa.
Sivu 1 / 1