Teologi ja luonnontieteilijä John Rayta pidetään englantilaisen kasvitieteen isänä. Ray tarkkaili eläimiä ja kasveja erityisellä hartaudella. John Ray oli läheinen ystävä Catesbyn perheelle, jonka elämän keskus oli teologin tavoin Englannin Essexissä. John Rayn tiedonjano ja tutkimustyö vaikuttivat suuresti talon poikaan. Mark Catesby ei voinut välttyä aiheelta ja opiskeli luonnonhistoriaa Lontoossa. 1700-luvulla Britannian kruunu omisti useita siirtomaita Amerikassa. Erityisesti maan itärannikolla oli maita, joita Yhdistynyt kuningaskunta vaati itselleen. Alkoi maastamuuton aika. Syyt olivat moninaiset. Ihmiset, joita vainottiin poliittisten mielipiteidensä tai uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi, hakivat suojelua siirtokunnista. Köyhyys tai taloudelliset vaikeudet pakottivat kuitenkin myös monet eurooppalaiset etsimään onneaan suuren valtameren toiselta puolelta. Siirtolaisuuden myötä kasvitieteilijät alkoivat vaihtaa vilkkaasti tietoja kasveista. Erityisesti brittiläiset kasvinmetsästäjät olivat pakkomielteisiä ajatuksesta, että heillä oli hallussaan vieraita kasveja ja että he voisivat esitellä niitä puutarhoissaan.
Mark Catesby oli valmistuttuaan perinyt edesmenneen isänsä omaisuuden ja muutti siskonsa kanssa Williamsburgiin Virginiaan. Syynä tähän siirtoon oli luultavasti se kuume, joka oli vallannut tiedemiestä Amerikan kasviston ja eläimistön suhteen. Kasvimaailman tutkimisessa ei ollut kyse vain löytämisestä ja tieteellisestä kuvauksesta. Yhtä tärkeää oli kasvinosien ehdottoman tarkka jäljentäminen. Mark Catesby keräsi ja lähetti aarteensa lontoolaiselle keräilijälle. Piirustuksiaan hän ei kuitenkaan luovuttanut kädestään. Hänen mielestään oli liian suuri vaara, että taitamaton taiteilija väärentäisi havaintojaan. Mark Catesby oppi kuparipainotekniikan ja siirsi itse tieteelliset havaintonsa kuparilevyille. Vähitellen Catesby kehittyi taiteelliseksi. Kaikin puolin täytetyistä teoksista tuli taideteoksia, joiden tausta ja elementit määrittivät kuvan. Kasveista ja eläimistä tuli huomion keskipiste, ja luonnontieteilijästä tuli kasvitieteellisen taiteen taiteilija. Ensimmäistä Pohjois-Amerikan eläimistöä ja kasvistoa käsittelevää kokoelmaansa varten Catesby valmisti yli 220 etsaa, joista osa oli käsin värjättyjä.
Kasvitieteilijä säilytti yhteyden kotimaahansa. Catesbystä tuli Royal Societyn jäsen, ja hän löysi tästä eliittipiiristä suojelijoita, jotka antoivat hänelle taloudellisia varoja jatkomatkoihin. Catesby matkusti Amerikan itärannikolla ja Karibialla. Hänen kauimmainen matkansa vei Catesbyn Länsi-Intiaan. Hän lähetti kokoelmansa Hans Sloanelle, keräilijälle, jonka laaja herbaario muodosti British Museumin kokoelman perustan. Kokemuksensa ansiosta Catesby kehitti täydellisen maalaustyylin ja loi ainutlaatuista taidetta erinomaisen tutkimuksensa ohella.
Teologi ja luonnontieteilijä John Rayta pidetään englantilaisen kasvitieteen isänä. Ray tarkkaili eläimiä ja kasveja erityisellä hartaudella. John Ray oli läheinen ystävä Catesbyn perheelle, jonka elämän keskus oli teologin tavoin Englannin Essexissä. John Rayn tiedonjano ja tutkimustyö vaikuttivat suuresti talon poikaan. Mark Catesby ei voinut välttyä aiheelta ja opiskeli luonnonhistoriaa Lontoossa. 1700-luvulla Britannian kruunu omisti useita siirtomaita Amerikassa. Erityisesti maan itärannikolla oli maita, joita Yhdistynyt kuningaskunta vaati itselleen. Alkoi maastamuuton aika. Syyt olivat moninaiset. Ihmiset, joita vainottiin poliittisten mielipiteidensä tai uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi, hakivat suojelua siirtokunnista. Köyhyys tai taloudelliset vaikeudet pakottivat kuitenkin myös monet eurooppalaiset etsimään onneaan suuren valtameren toiselta puolelta. Siirtolaisuuden myötä kasvitieteilijät alkoivat vaihtaa vilkkaasti tietoja kasveista. Erityisesti brittiläiset kasvinmetsästäjät olivat pakkomielteisiä ajatuksesta, että heillä oli hallussaan vieraita kasveja ja että he voisivat esitellä niitä puutarhoissaan.
Mark Catesby oli valmistuttuaan perinyt edesmenneen isänsä omaisuuden ja muutti siskonsa kanssa Williamsburgiin Virginiaan. Syynä tähän siirtoon oli luultavasti se kuume, joka oli vallannut tiedemiestä Amerikan kasviston ja eläimistön suhteen. Kasvimaailman tutkimisessa ei ollut kyse vain löytämisestä ja tieteellisestä kuvauksesta. Yhtä tärkeää oli kasvinosien ehdottoman tarkka jäljentäminen. Mark Catesby keräsi ja lähetti aarteensa lontoolaiselle keräilijälle. Piirustuksiaan hän ei kuitenkaan luovuttanut kädestään. Hänen mielestään oli liian suuri vaara, että taitamaton taiteilija väärentäisi havaintojaan. Mark Catesby oppi kuparipainotekniikan ja siirsi itse tieteelliset havaintonsa kuparilevyille. Vähitellen Catesby kehittyi taiteelliseksi. Kaikin puolin täytetyistä teoksista tuli taideteoksia, joiden tausta ja elementit määrittivät kuvan. Kasveista ja eläimistä tuli huomion keskipiste, ja luonnontieteilijästä tuli kasvitieteellisen taiteen taiteilija. Ensimmäistä Pohjois-Amerikan eläimistöä ja kasvistoa käsittelevää kokoelmaansa varten Catesby valmisti yli 220 etsaa, joista osa oli käsin värjättyjä.
Kasvitieteilijä säilytti yhteyden kotimaahansa. Catesbystä tuli Royal Societyn jäsen, ja hän löysi tästä eliittipiiristä suojelijoita, jotka antoivat hänelle taloudellisia varoja jatkomatkoihin. Catesby matkusti Amerikan itärannikolla ja Karibialla. Hänen kauimmainen matkansa vei Catesbyn Länsi-Intiaan. Hän lähetti kokoelmansa Hans Sloanelle, keräilijälle, jonka laaja herbaario muodosti British Museumin kokoelman perustan. Kokemuksensa ansiosta Catesby kehitti täydellisen maalaustyylin ja loi ainutlaatuista taidetta erinomaisen tutkimuksensa ohella.
Sivu 1 / 4