Oskar Schlemmer syntyi Stuttgartissa. Vanhempiensa kuoleman jälkeen hän alkoi kouluttautua taiteelliseksi piirtäjäksi ja opiskeli sivutoimisesti figuuripiirustusta ja asetelmia. Myöhemmin Stuttgartin taideakatemiassa hän tapasi taidemaalarit ja graafikot Willi Baumeisterin, Alf Bayrlen ja Otto Meyer-Amden:n. Hän kokeili itsenäistä yrittäjyyttä Berliinissä, lähestyi kubismia ja ranskalaisen avantgarden ajatuksia. Stuttgartissa, jossa modernismin pioneeri ARTISTREPLEPLACE1 oli hänen mestarinsa, Schlemmer sai esitellä kolme teostaan Stuttgartin taidenäyttelyssä vuonna 1914. Hän kiinnostui myös teatterista ja baletista.
Koska hän sai yhdessä Willi Baumeisterin kanssa toimeksiannon Saksan Werkbund-näyttelyyn, Walter Gropius, Bauhausin perustaja ja modernin arkkitehtuurin perustaja, huomasi hänet. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Schlemmer työskenteli jälleen Baumeisterin kanssa, ja hänen yhteisnäyttelynsä järjestettiin Schaller Kunsthausissa Stuttgartissa ja myöhemmin Der Sturm -galleriassa Berliinissä. Kun taiteilija avioitui Helena Tuteinin kanssa vuonna 1920, Gropius palkkasi hänet Weimariin seinämaalaustyöpajan johtajaksi. Täällä hän loi joitakin tärkeimpiä teoksiaan, kuten "Bauhaus-portaat", josta tuli nuorisokulttiliikkeen ja modernismin symboli. Bauhausissa hän yritti yhdistää tekniikkaa ja taidetta sekä maalausta ja arkkitehtuuria. Schlemmer tunnetaan myös hahmojensa selkänäkymistä, kuten "Tischgesellschaft" (1923) ja "Vorübergehender" (1924) -teoksissa, sekä siitä, että hän kuvaa heidät nukkeina, vaihdettavina hahmoina ilman hienoja yksityiskohtia. Hän työskenteli myös puku- ja lavastussuunnittelijana (mm. Oskar Kokoschkan oopperoissa) ja esitteli lopulta oman balettinsa, "Triadisen baletin". Sitä esitettiin uusina painoksina monissa Saksan kaupungeissa, ja se saavutti myös kansainvälistä mainetta. Hänen uransa Bauhausissa sujui myös hyvin, hän antoi piirustustunteja, opetti näyttämöteoriaa sekä biologisia ja filosofisia näkökohtia ja oli vastuussa monista innovaatioista.
Taiteilija Oskar Moll pyysi Schlemmeriltä paikkaa Wroclawin valtion taide- ja käsityöakatemiasta, jossa hän opetti taideluokkaa useita vuosia. Schlemmer kutsuttiin myös Venetsian biennaaliin, hän osallistui taidenäyttelyihin eri puolilla maailmaa ja piti yksityisnäyttelynsä Berliinissä vuonna 1931. Kansallissosialismin aikana yksi Schlemmerin metsämaalauksista maalattiin yli, lukuisat muut tuhoutuivat, hänen retrospektiiviään ei voitu edes avata ja hänen työnsä lopetettiin. Hän joutui tekemään tilaustöitä muille eikä voinut omistautua omalle taiteelleen, mikä aiheutti hänelle heikkouksia ja henkistä levottomuutta. Hän kuoli Baden-Badenissa vuonna 1943.
Oskar Schlemmer syntyi Stuttgartissa. Vanhempiensa kuoleman jälkeen hän alkoi kouluttautua taiteelliseksi piirtäjäksi ja opiskeli sivutoimisesti figuuripiirustusta ja asetelmia. Myöhemmin Stuttgartin taideakatemiassa hän tapasi taidemaalarit ja graafikot Willi Baumeisterin, Alf Bayrlen ja Otto Meyer-Amden:n. Hän kokeili itsenäistä yrittäjyyttä Berliinissä, lähestyi kubismia ja ranskalaisen avantgarden ajatuksia. Stuttgartissa, jossa modernismin pioneeri ARTISTREPLEPLACE1 oli hänen mestarinsa, Schlemmer sai esitellä kolme teostaan Stuttgartin taidenäyttelyssä vuonna 1914. Hän kiinnostui myös teatterista ja baletista.
Koska hän sai yhdessä Willi Baumeisterin kanssa toimeksiannon Saksan Werkbund-näyttelyyn, Walter Gropius, Bauhausin perustaja ja modernin arkkitehtuurin perustaja, huomasi hänet. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Schlemmer työskenteli jälleen Baumeisterin kanssa, ja hänen yhteisnäyttelynsä järjestettiin Schaller Kunsthausissa Stuttgartissa ja myöhemmin Der Sturm -galleriassa Berliinissä. Kun taiteilija avioitui Helena Tuteinin kanssa vuonna 1920, Gropius palkkasi hänet Weimariin seinämaalaustyöpajan johtajaksi. Täällä hän loi joitakin tärkeimpiä teoksiaan, kuten "Bauhaus-portaat", josta tuli nuorisokulttiliikkeen ja modernismin symboli. Bauhausissa hän yritti yhdistää tekniikkaa ja taidetta sekä maalausta ja arkkitehtuuria. Schlemmer tunnetaan myös hahmojensa selkänäkymistä, kuten "Tischgesellschaft" (1923) ja "Vorübergehender" (1924) -teoksissa, sekä siitä, että hän kuvaa heidät nukkeina, vaihdettavina hahmoina ilman hienoja yksityiskohtia. Hän työskenteli myös puku- ja lavastussuunnittelijana (mm. Oskar Kokoschkan oopperoissa) ja esitteli lopulta oman balettinsa, "Triadisen baletin". Sitä esitettiin uusina painoksina monissa Saksan kaupungeissa, ja se saavutti myös kansainvälistä mainetta. Hänen uransa Bauhausissa sujui myös hyvin, hän antoi piirustustunteja, opetti näyttämöteoriaa sekä biologisia ja filosofisia näkökohtia ja oli vastuussa monista innovaatioista.
Taiteilija Oskar Moll pyysi Schlemmeriltä paikkaa Wroclawin valtion taide- ja käsityöakatemiasta, jossa hän opetti taideluokkaa useita vuosia. Schlemmer kutsuttiin myös Venetsian biennaaliin, hän osallistui taidenäyttelyihin eri puolilla maailmaa ja piti yksityisnäyttelynsä Berliinissä vuonna 1931. Kansallissosialismin aikana yksi Schlemmerin metsämaalauksista maalattiin yli, lukuisat muut tuhoutuivat, hänen retrospektiiviään ei voitu edes avata ja hänen työnsä lopetettiin. Hän joutui tekemään tilaustöitä muille eikä voinut omistautua omalle taiteelleen, mikä aiheutti hänelle heikkouksia ja henkistä levottomuutta. Hän kuoli Baden-Badenissa vuonna 1943.
Sivu 1 / 2