Pierre Denis Martin oli vuosina 1663-1742 elänyt ranskalainen taidemaalari, joka suosi historiallisia aiheita, taistelu- ja metsästysaiheita sekä arkkitehtuurikuvauksia. Hänet tunnetaan erityisesti Versaillesin palatsin ja Compiègnen linnoituksen kuvauksista. Ilmakuvilla oli merkittävä rooli hänen arkkitehtuurimaalauksissaan, sillä hän halusi kuvata rakennuskompleksit ja niihin liittyvät puistot kokonaisuudessaan. Hänen öljyvärimaalauksilleen ovat ominaisia hennot kullan, vihreän ja pehmeät sinisen sävyt, jotka antavat hänen maalauksilleen ja erityisesti maisema- ja arkkitehtuurikuvauksille jotain juhlallista mutta silti luonnollisen kevyttä.
Taistelujen kuvaaminen kuuluu myös ranskalaisen taidemaalarin repertuaariin, joka vangitsi esimerkiksi Lesnajaan taistelun vaikuttavaan maalaukseen. Tässäkin tapauksessa maiseman kuvaus on etualalla, kun taas taistelutoimintaa seurataan etäältä. Kuten joissakin hänen arkkitehtonisissa kuvauksissaan, kuten maalauksessa Le Chateau de Pontchartrain, ratsastajien tai kävelijöiden ryhmä kiinnittää usein katseen heidän takanaan olevaan maisemaan. Taistelukohtaus tai rakennus sopii harmonisesti tähän maisemaan. Erityisesti arkkitehtuurimaalauksissa ranskalaiselle taiteilijalle oli tärkeää säilyttää puutarhataide osana kokonaissommittelua, sillä se täydentää rakennusta ja ankkuroi sen maisemaan.
Pierre Denis Martin on malliesimerkki ranskalaisesta historismista. Hänen arkkitehtuuri- ja taistelukuvillaan oli aina korkeampi tarkoitus kuvata sen ajan kuninkaallisten tai aatelisten loistoa. Ei ole harvinaista, että hänen maalauksensa hehkuvat hennon kultaisina, mikä johtuu auringonsäteiden paisteesta kuvatun maiseman päällä. Monet hänen teoksistaan ovat saaneet vaikutteita aikakautensa puutarhataiteesta. Martin työskenteli jonkin aikaa Andre Le Notre:n kanssa, arkkitehdin ja puutarhurin, jonka tyylillinen vaikutus näkyy toistuvasti Martinin teoksissa. Maalarin tavoitteena oli siirtää Versaillesin tai Tuileries'n kaltaisten maailmankuulujen puutarhojen puutarhanhoitotaito tarkasti ja vangita se ikuisiksi ajoiksi kankaalle. Maisemat, muistomerkit ja puutarhataide ovat hänen painopistealueitaan, kun taas kuuluisat ihmisetkin joutuvat aina vetäytymään tästä mahtipontisuudesta.
Pierre Denis Martin oli vuosina 1663-1742 elänyt ranskalainen taidemaalari, joka suosi historiallisia aiheita, taistelu- ja metsästysaiheita sekä arkkitehtuurikuvauksia. Hänet tunnetaan erityisesti Versaillesin palatsin ja Compiègnen linnoituksen kuvauksista. Ilmakuvilla oli merkittävä rooli hänen arkkitehtuurimaalauksissaan, sillä hän halusi kuvata rakennuskompleksit ja niihin liittyvät puistot kokonaisuudessaan. Hänen öljyvärimaalauksilleen ovat ominaisia hennot kullan, vihreän ja pehmeät sinisen sävyt, jotka antavat hänen maalauksilleen ja erityisesti maisema- ja arkkitehtuurikuvauksille jotain juhlallista mutta silti luonnollisen kevyttä.
Taistelujen kuvaaminen kuuluu myös ranskalaisen taidemaalarin repertuaariin, joka vangitsi esimerkiksi Lesnajaan taistelun vaikuttavaan maalaukseen. Tässäkin tapauksessa maiseman kuvaus on etualalla, kun taas taistelutoimintaa seurataan etäältä. Kuten joissakin hänen arkkitehtonisissa kuvauksissaan, kuten maalauksessa Le Chateau de Pontchartrain, ratsastajien tai kävelijöiden ryhmä kiinnittää usein katseen heidän takanaan olevaan maisemaan. Taistelukohtaus tai rakennus sopii harmonisesti tähän maisemaan. Erityisesti arkkitehtuurimaalauksissa ranskalaiselle taiteilijalle oli tärkeää säilyttää puutarhataide osana kokonaissommittelua, sillä se täydentää rakennusta ja ankkuroi sen maisemaan.
Pierre Denis Martin on malliesimerkki ranskalaisesta historismista. Hänen arkkitehtuuri- ja taistelukuvillaan oli aina korkeampi tarkoitus kuvata sen ajan kuninkaallisten tai aatelisten loistoa. Ei ole harvinaista, että hänen maalauksensa hehkuvat hennon kultaisina, mikä johtuu auringonsäteiden paisteesta kuvatun maiseman päällä. Monet hänen teoksistaan ovat saaneet vaikutteita aikakautensa puutarhataiteesta. Martin työskenteli jonkin aikaa Andre Le Notre:n kanssa, arkkitehdin ja puutarhurin, jonka tyylillinen vaikutus näkyy toistuvasti Martinin teoksissa. Maalarin tavoitteena oli siirtää Versaillesin tai Tuileries'n kaltaisten maailmankuulujen puutarhojen puutarhanhoitotaito tarkasti ja vangita se ikuisiksi ajoiksi kankaalle. Maisemat, muistomerkit ja puutarhataide ovat hänen painopistealueitaan, kun taas kuuluisat ihmisetkin joutuvat aina vetäytymään tästä mahtipontisuudesta.
Sivu 1 / 1