Hän saavutti mainetta ja kunniaa, oli pahamaineisen merirosvon veljenpoika ja kuoli arvottomaan kuolemaan. Ahmet Muhyiddin Piri, joka työskenteli merenkulkijana, kartografina, merirosvona, poliitikkona, runoilijana ja sotilasjohtajana 1400- ja 1500-luvuilla, elää idän kollektiivisessa muistissa tähän päivään asti. Hänen merkittävin perintönsä, Piri Reisin kartta, on yksi myöhäiskeskiajan salaperäisimmistä jäänteistä, ja se askarruttaa yhä historioitsijoita ja tutkijoita.

Suolaisen veden maun on täytynyt olla ilmassa, kun Ahmet Muhyiddin Piri syntyi noin vuonna 1470 turkkilaisessa Gallipolin satamakaupungissa. Hän jää historiaan nimellä Piri Reis, osmanien Reis-arvonimen haltija, joka on verrattavissa amiraalin arvoon. Piri Reis vietti elämänsä merellä seuraten kuuluisan setänsä, merirosvo Kemal Reisin jalanjälkiä. Hän taistelee verisissä meritaisteluissa venetsialaisia ja espanjalaisia vastaan, oppii matkoillaan hallitsemaan viisi eri kieltä ja häntä pidetään yhtenä aikansa suurimmista moniosaajista. Nelikymppisenä Piri asettui muutamaksi vuodeksi kotikaupunkiinsa Gallipoliin. Siellä hän työsti kirjallisia teoksiaan ja kirjoitti runoja esimerkiksi purjelaivoista. Lopulta vuonna 1513 Piri Reis laati kuuluisan karttansa. Omien havaintojensa lisäksi kokenut merimies käytti opus magnum -teoksessaan erilaisia karttoja eri vuosisadoilta. Yhden niistä sanotaan olleen itse Kristoffer Kolumbuksen piirtämä kartta, jonka Pirin setä Kemal kaappasi erään ryöstöretkensä aikana. Tämä selittäisi ainakin Etelä-Amerikan rannikon hämmästyttävän tarkan kuvauksen. Tähän päivään asti on kuitenkin jäänyt arvoitukseksi, mistä Piri Reis sai tiedon Etelämantereen pohjoisrannikon sijainnista ja muodosta, sillä nykytietämyksen mukaan eteläinen manner löydettiin vasta vuonna 1818. Ja aivan kuin tämä kaikki ei olisi tarpeeksi outoa, on myös se, että Piri ei kuvannut Etelämannerta jäisenä vaan vihertävänä pintana.

Vain muutama vuosi sen jälkeen, kun Piri Reis oli saanut valmiiksi kuuluisan maailmankarttansa, hänet vedetään takaisin merelle. Hän toimii ottomaanien laivaston kapteenina, osallistuu Egyptin alistamiseen ja hänet nimitetään jopa Egyptin kuvernööriksi. Intohimoinen merenkulkija käytti jälleen kerran maissa oloaan kirjallisiin ja kartografisiin töihin. Piri Reis nimitettiin lopulta 77-vuotiaana ottomaanien laivaston ylipäälliköksi. Tässä ominaisuudessa hän onnistui lukuisissa valloituksissa, jotka lisäsivät paitsi Osmanien valtakunnan maa-alaa myös sen vaurautta. Mutta hänen suuret menestyksensä eivät ole vain ansainneet hänelle ihailua. Se on kateellinen mies, joka juonittelee vaikutusvaltaisen sotilasjohtajan eliminoimiseksi vuonna 1554. Pirullinen suunnitelma toimii. Sulttaani uskoo juonittelijan ja mestauttaa nyt 84-vuotiaan Piri Reisin julkisesti.