Rafael Monleón y Torresin, monipuolisen espanjalaisen taiteilijan, arkeologin ja historioitsijan, elävä tarina on täynnä seikkailua ja intohimoa. Valenciassa vuonna 1843 syntynyt Monleón oli luova monitaituri, jonka jäljet näkyvät useilla taiteen ja tieteen aloilla maalaustaiteesta ja kaiverruksesta keramiikkaan ja meriarkeologiaan. Laadukkaat taidegrafiikat, jotka edustavat hänen teoksiaan, ovat osoitus hänen laaja-alaisista kyvyistään. Hänen taiteellinen uransa alkoi hänen isänsä, tunnetun arkkitehdin Sebastián Monleón Estellésin ohjauksessa Real Academia de Bellas Artes de San Carlosissa. Koulutus johti hänet merenkulkijan uralle, jonka aikana hän purjehti ympäri Eurooppaa ja pääsi Bruggessa sijaitsevan kuuluisan meritaiteilijan Paul Jean Clays:n koulutustyöpajoihin. Palattuaan Espanjaan hän jatkoi opintojaan Carlos de Haes:ssä. Merimiehenä hän kehitti erityisen lahjakkuuden meritaiteeseen ja tuli tunnetuksi azulejojen maalarina. Hänen teoksensa olivat usein dramaattisia kuvauksia haaksirikoista ja merimaisemista, jotka on erinomaisesti jäljennetty taidegrafiikassa.
Monleónin ihmeelliset taidot ja tiedot meriarkeologiasta ja -historiasta johtivat siihen, että hänet nimitettiin vuonna 1870 Museo Naval de Madridin kuraattoriksi/restauroijaksi. Museossa toimikautensa aikana hän tuotti laajan ja kunnianhimoisen teoksen - merenkulun ja laivanrakennuksen graafisen historian. Teos, jota ei valitettavasti koskaan julkaistu hänen elinaikanaan, oli runsaasti kuvitettu yli tuhannella kuvalla, luonnoksella ja akvarellilla, ja se antoi kattavan kuvan kaikista tunnetuista laivatyypeistä. Monleónin sitoutuminen taiteeseen oli väsymätöntä. Vuoden 1864 jälkeen hän osallistui kaikkiin kansallisiin taidenäyttelyihin lukuun ottamatta vuotta 1892, jolloin hän osallistui Amerikan löytämisen 400-vuotisjuhlallisuuksiin. Hänen panokseensa kuului muun muassa Santa María -aluksen hienostuneen pienoismallin luominen lahjaksi Yhdysvalloille. Hänen taiteelliset saavutuksensa ja panoksensa espanjalaiseen kulttuuriin tunnustettiin toisen luokan merivoimien ansioristillä ja Kaarle III:n ritarikunnan komentajan arvonimellä. Monleónin vaikuttava ura päättyi valitettavan aikaisin, kun hän kuoli Madridissa vuonna 1900 vain 57-vuotiaana. Hänen taiteensa, joka on otettu hienoimpina taidegrafiikoina, jatkaa kuitenkin elämäänsä ja inspiroi taiteenystävien sukupolvia. Se on osoitus Monleónin elinikäisestä omistautumisesta taiteelle ja hänen vertaansa vailla olevasta lahjakkuudestaan, joka hämärtää taiteen, tieteen ja historian rajoja.
Rafael Monleón y Torresin, monipuolisen espanjalaisen taiteilijan, arkeologin ja historioitsijan, elävä tarina on täynnä seikkailua ja intohimoa. Valenciassa vuonna 1843 syntynyt Monleón oli luova monitaituri, jonka jäljet näkyvät useilla taiteen ja tieteen aloilla maalaustaiteesta ja kaiverruksesta keramiikkaan ja meriarkeologiaan. Laadukkaat taidegrafiikat, jotka edustavat hänen teoksiaan, ovat osoitus hänen laaja-alaisista kyvyistään. Hänen taiteellinen uransa alkoi hänen isänsä, tunnetun arkkitehdin Sebastián Monleón Estellésin ohjauksessa Real Academia de Bellas Artes de San Carlosissa. Koulutus johti hänet merenkulkijan uralle, jonka aikana hän purjehti ympäri Eurooppaa ja pääsi Bruggessa sijaitsevan kuuluisan meritaiteilijan Paul Jean Clays:n koulutustyöpajoihin. Palattuaan Espanjaan hän jatkoi opintojaan Carlos de Haes:ssä. Merimiehenä hän kehitti erityisen lahjakkuuden meritaiteeseen ja tuli tunnetuksi azulejojen maalarina. Hänen teoksensa olivat usein dramaattisia kuvauksia haaksirikoista ja merimaisemista, jotka on erinomaisesti jäljennetty taidegrafiikassa.
Monleónin ihmeelliset taidot ja tiedot meriarkeologiasta ja -historiasta johtivat siihen, että hänet nimitettiin vuonna 1870 Museo Naval de Madridin kuraattoriksi/restauroijaksi. Museossa toimikautensa aikana hän tuotti laajan ja kunnianhimoisen teoksen - merenkulun ja laivanrakennuksen graafisen historian. Teos, jota ei valitettavasti koskaan julkaistu hänen elinaikanaan, oli runsaasti kuvitettu yli tuhannella kuvalla, luonnoksella ja akvarellilla, ja se antoi kattavan kuvan kaikista tunnetuista laivatyypeistä. Monleónin sitoutuminen taiteeseen oli väsymätöntä. Vuoden 1864 jälkeen hän osallistui kaikkiin kansallisiin taidenäyttelyihin lukuun ottamatta vuotta 1892, jolloin hän osallistui Amerikan löytämisen 400-vuotisjuhlallisuuksiin. Hänen panokseensa kuului muun muassa Santa María -aluksen hienostuneen pienoismallin luominen lahjaksi Yhdysvalloille. Hänen taiteelliset saavutuksensa ja panoksensa espanjalaiseen kulttuuriin tunnustettiin toisen luokan merivoimien ansioristillä ja Kaarle III:n ritarikunnan komentajan arvonimellä. Monleónin vaikuttava ura päättyi valitettavan aikaisin, kun hän kuoli Madridissa vuonna 1900 vain 57-vuotiaana. Hänen taiteensa, joka on otettu hienoimpina taidegrafiikoina, jatkaa kuitenkin elämäänsä ja inspiroi taiteenystävien sukupolvia. Se on osoitus Monleónin elinikäisestä omistautumisesta taiteelle ja hänen vertaansa vailla olevasta lahjakkuudestaan, joka hämärtää taiteen, tieteen ja historian rajoja.
Sivu 1 / 1