Robert Gustav Otto Panitzsch näki päivänvalon ensimmäistä kertaa vuonna 1879 viehättävässä Fürstenberg/Havelissa Mecklenburgin herttuakunnan sydämessä. Hänen elämänsä, jota muokkasivat Berliinin ja Stralsundin kaupungit yhdistävän Berliinin pohjoisen rautatien rytmikkäät äänet, sai alkunsa Fürstenbergin rautatieaseman varjossa. Carl Gustav Otto Panitzsch, hänen isänsä ja asemapäällikkö, ei olisi voinut kuvitellakaan, että aseman yksinkertainen odotushuone muuttaisi hänen poikansa kohtalon. Piirustuksiinsa uppoutunut poika kiinnitti herrasmiehen huomion, joka ei ollut kukaan muu kuin keisari Vilhelmin hovin ratsuväen kapteeni. Tämä kohtaaminen loi pohjan sille, että Panitzsch pääsi arvostettuun keisarilliseen taideakatemiaan Berliiniin.

Taiteilija, jonka sielu tasapainoili aina kahden maailman - saksalaisen sydämen ja tanskalaisen mielen - välillä, avioitui lumoavan tanskalaisen Fanny Christensenin kanssa, joka vietti aikaansa Saksan Punaisen Ristin palveluksessa. Ensimmäisen maailmansodan myllerrykset saivat Panitzschin perheineen jättämään kotinsa Reininmaalla ja muuttamaan maastamuuttoon viehättävään Tanskaan. Se oli valinta, joka vaikutti hänen taiteelliseen työhönsä vielä kerran. Tanskassa, ensin Kongens Lyngbyssä ja myöhemmin Christianshavnin luonteenomaisessa kaupunginosassa, Panitzsch löysi sekä kodin että inspiraation. Hänen upeat sisustuskuvansa saivat hyvän vastaanoton, ja pian hän laajensi repertuaariaan kuviin Christianshavnin kujista, tuoksuviin kukka-asetelmiin ja viehättäviin jouluaiheisiin. Hänen lahjakkuutensa näkyi paitsi suurikokoisissa maalauksissa myös postikortteihin tarkoitetuissa yksityiskohtaisissa kuvituksissa, jotka ovat "taidegrafiikkaa" par excellence.

Tanskassa vietetty aika muutti Panitzschin taiteellisen näkemyksen lisäksi myös hänen identiteettiään. Vuonna 1936 hänestä tuli lopulta Tanskan kansalainen, mikä korosti hänen syvää sidettään uuteen kotimaahansa. Robert Gustav Otto Panitzsch ei ollut vain siveltimen mestari, vaan myös elävä todiste kulttuurien ja kansojen välisestä yhteydestä. Hänen teoksensa, jotka on nykyään jäljennetty hienoina taidegrafiikoina, kutsuvat meidät uppoutumaan maailmaan, jossa taide ja elämä kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa.