Rogier Van der Weyden (1400 - 1464) syntyi Rogier de la Pastureksi Tournierin kaupungissa Flanderissa. Hänen varhaiselämästään ja koulutuksestaan tiedetään vain vähän. Ensimmäisen dokumentoidun oppisopimuskokemuksensa hän sai noin 27-vuotiaana tunnetun taidemaalarin Robert Campinin työpajassa. Hänestä tuli lopulta virallisesti Tournierin maalarikillan vapautettu mestari vuonna 1432. Menestys ei viipynyt kauan. Hän muutti vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa heidän kotikaupunkiinsa Brysseliin vuonna 1435. Vain vuotta myöhemmin hänelle annettiin Brysselin kaupungin maalarin virka. Tämän seurauksena hän sai toimeksiantoja monista eri projekteista eri piireistä. Tältä ajalta ovat peräisin hänen Brysselin kaupungintaloon tekemänsä kuuluisat neljä Justice-maalausta. Maalari Jan Van Eyckin kuoleman jälkeen hänestä tuli Burgundin aateliston suosima maalari. Virallisesti hän ei kuitenkaan koskaan ollut tuomioistuimen palveluksessa.
Myöhäisgoottilaisena Van der Weyden oli tietoinen ihmisen syntisyydestä. Tämä heijastui myös hänen taiteeseensa. Hänen ennen vuotta 1430 valmistuneiden teostensa aiheena oli usein Neitsyt Marian elämästä kertovia kohtauksia. Myöhemmät maalaukset käsittelivät nimenomaan kärsimyskertomusta. Pyhiinvaellusmatka vuonna 1450 vei hänet Italiaan. Siellä hän vieraili muun muassa Rooman ja Firenzen kaupungeissa. Tällä matkalla hän tutustui Italian renessanssiin, joka vaikutti hänen myöhempiin teoksiinsa. Tältä ajalta on peräisin "Kristuksen valitus". Hänen tunnetuin teoksensa lienee kuitenkin "Pyhä Luukas piirtää Madonnaa hopeakynällä". Tässä hän otti mallia Jan Van Eyckin teoksesta "Roninin kanslerin Madonna".
Van der Weydeniä pidettiin Van Eyckin ohella yhtenä Pohjois-Euroopan merkittävimmistä taidemaalareista. Hänen tyylinsä vaikutti merkittävästi 1400-luvun lopun ja 1500-luvun pohjoiseurooppalaiseen maalaustaiteeseen. Campinin tavoin van der Weyden koulutti työpajassaan monia taiteilijoita. Hänen oppilaitaan olivat muun muassa Vrancke Van Der Stockt, Hans Memling ja Zanetto Bugatto. Myös jotkut hänen jälkeläisistään omistivat elämänsä taiteelle. Hänen pojastaan Pierre Van der Weydenistä tuli taidemaalari ja hän otti työpajan haltuunsa isänsä kuoleman jälkeen. Pierren pojasta Gossen Van der Weydenistä tuli myös taidemaalari.
Rogier Van der Weyden (1400 - 1464) syntyi Rogier de la Pastureksi Tournierin kaupungissa Flanderissa. Hänen varhaiselämästään ja koulutuksestaan tiedetään vain vähän. Ensimmäisen dokumentoidun oppisopimuskokemuksensa hän sai noin 27-vuotiaana tunnetun taidemaalarin Robert Campinin työpajassa. Hänestä tuli lopulta virallisesti Tournierin maalarikillan vapautettu mestari vuonna 1432. Menestys ei viipynyt kauan. Hän muutti vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa heidän kotikaupunkiinsa Brysseliin vuonna 1435. Vain vuotta myöhemmin hänelle annettiin Brysselin kaupungin maalarin virka. Tämän seurauksena hän sai toimeksiantoja monista eri projekteista eri piireistä. Tältä ajalta ovat peräisin hänen Brysselin kaupungintaloon tekemänsä kuuluisat neljä Justice-maalausta. Maalari Jan Van Eyckin kuoleman jälkeen hänestä tuli Burgundin aateliston suosima maalari. Virallisesti hän ei kuitenkaan koskaan ollut tuomioistuimen palveluksessa.
Myöhäisgoottilaisena Van der Weyden oli tietoinen ihmisen syntisyydestä. Tämä heijastui myös hänen taiteeseensa. Hänen ennen vuotta 1430 valmistuneiden teostensa aiheena oli usein Neitsyt Marian elämästä kertovia kohtauksia. Myöhemmät maalaukset käsittelivät nimenomaan kärsimyskertomusta. Pyhiinvaellusmatka vuonna 1450 vei hänet Italiaan. Siellä hän vieraili muun muassa Rooman ja Firenzen kaupungeissa. Tällä matkalla hän tutustui Italian renessanssiin, joka vaikutti hänen myöhempiin teoksiinsa. Tältä ajalta on peräisin "Kristuksen valitus". Hänen tunnetuin teoksensa lienee kuitenkin "Pyhä Luukas piirtää Madonnaa hopeakynällä". Tässä hän otti mallia Jan Van Eyckin teoksesta "Roninin kanslerin Madonna".
Van der Weydeniä pidettiin Van Eyckin ohella yhtenä Pohjois-Euroopan merkittävimmistä taidemaalareista. Hänen tyylinsä vaikutti merkittävästi 1400-luvun lopun ja 1500-luvun pohjoiseurooppalaiseen maalaustaiteeseen. Campinin tavoin van der Weyden koulutti työpajassaan monia taiteilijoita. Hänen oppilaitaan olivat muun muassa Vrancke Van Der Stockt, Hans Memling ja Zanetto Bugatto. Myös jotkut hänen jälkeläisistään omistivat elämänsä taiteelle. Hänen pojastaan Pierre Van der Weydenistä tuli taidemaalari ja hän otti työpajan haltuunsa isänsä kuoleman jälkeen. Pierren pojasta Gossen Van der Weydenistä tuli myös taidemaalari.
Sivu 1 / 3